Työkykyasioissa on paljon parantamisen varaa – näin kunta-alan toimintakulttuuria vahvistetaan Pohjois-Pohjanmaalla

Kuntatyöntekijöiden työkykyä vahvistetaan nyt uudella otteella Limingan kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva ja reilun 10 000 asukkaan Limingan kunta hallinnoi hanketta, jossa ovat mukana myös Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat.

Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg kertoo hankkeen pohjautuvan kolmeen isoon teemaan.

– On naisterveysteema sekä liikunta- ja aivoterveysteemat, jotka linkittyvät toisiinsa.

Vastaavaa hanketta ei ole ollut.

– Esimerkiksi naisterveysteemassa käsitellään asioita, joista ei ole kenties osattu ja uskallettu puhua.

Runsaiden kuukautisten, raskauspahoinvoinnin tai vaihdevuosioireiden takia naisen työkyky voi olla hetkellisesti tai pidempiaikaisestikin heikentynyt.

Tilannetta ei helpota, että näistä teemoista puhuminen koetaan vaikeaksi.

– Esille nousee tietynlaisia terveydellisiä asioita, joita ei ole työterveyshuollossa huomioitu.

Naisterveydelliset asiat vaikuttavat siihen, miten työssä jaksetaan. Tornberg näkee tärkeänä, että asioista voidaan avoimesti puhua ja löytää ratkaisuja työterveyden kautta.

– Tavoittelemme uudenlaista toimintakulttuuria, ja mahdollistaa sen, että naiset saavat oikeanlaista hoitoa oikea-aikaisesti.

Nostetaan työkyvyn johtaminen pöydälle

Useiden tutkimusten mukaan sairauspoissaolot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Kunta-alalla naisten terveyteen ja työkykyyn panostaminen on erityisen merkityksellistä siksikin, että valtaosa työntekijöistä on naisia.

– Limingan kunnan henkilöstöstä 86 prosenttia on naisia.

Hankkeen avulla halutaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja tukea työuria.

– Yksi keskeinen asia on nostaa keskusteluun työkyvyn johtaminen, joka on sekä esihenkilön että työntekijän vastuulla.

Tarkoituksena on siis, että työntekijät pystyvät itse havainnoimaan paremmin hyvinvointiaan ja näkevät entistä paremmin, miten työkykyyn voi vaikuttaa.

– Näin voimme työnantajana mahdollistaa erilaisia tukitoimia työkyvyn tukemiseksi. Hanke on oiva väline kokeilla erilaisia toimenpiteitä.

– Uskomme, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin vain osallistujakuntiin. Tulokset voivat hyödyttää koko suomalaista työelämää, Eliisa Tornberg luottaa.

Esihenkilötyön kehittäminen kuuluu olennaisena osana jokaiseen hankkeen teemaan.

Eliisa Tornberg on Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja. Kuva: Anu-Maija Kärjä, Limingan kunta.

Fyysinen kuormitus luupin alla

Naisterveyden lisäksi hankkeessa etsitään uudenlaisia toimintamalleja myös aivoterveyteen ja liikunnan edistämiseen kuntatyössä.

Työikäiset viettävät jopa 75 prosenttia päivistä paikoillaan.

Osassa tehtävistä fyysinen kuormitus voi olla liiallista ja yksipuolisesti kuormittavaa.

Hankkeessa kehitetään erilaisia toimintamalleja, jotka lisäävät aktiivisuutta työpäivän aikana. Toisaalta halutaan vähentää yksipuolista kuormitusta ja huonoja työasentoja.

Aivoterveyden lisäksi hankkeessa työelämää tarkastellaan myös neuromoninaisuuden näkökulmasta.

Monen työ on pirstaleista ja kunta-alalla kuten muillakin toimijoilla on monenlaisia työelämän haasteita. Hankkeessa halutaan löytää keinoja helpottaa aivojen kuormittuneisuutta.

– Aivoterveyttä suunnataan opetustoimeen ja varhaiskasvatukseen. Mitä voidaan tehdä siellä hektisessä ja äänekkäässä työyhteisössä toimivien työhyvinvoinnin hyväksi?

Kunnat eivät ole yksin hankkeessa.

– Tässä hankkeessa osatoteuttajina ovat Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos. Hanke perustuu muun muassa Oulun yliopiston Terhi Piltosen tutkimusryhmän tutkimukseen naisterveyden vaikutuksista työkykyyn ja työuraan, Eliisa Tornberg sanoo.

Hankeaika reilut kaksi vuotta

Hankeen nimi on Työhyvinvoinnin rakentajat ja se sai myönteisen rahoituspäätöksen Euroopan sosiaalirahastosta maaliskuussa.

Kuntien toteuttaman hankkeen kokonaiskustannukset ovat 383 591 euroa ja Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa siitä 80 prosenttia.

Hankeaika alkoi huhtikuussa ja päättyy vuoden 2027 syyskuussa.

Lue myös: