Valiokunnan esittämä kahden kuukauden lykkäys työllisyyskokeilun aloittamisessa ei kuntia miellytä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja kuntien maksuosuudet Kelalle juoksevat. (Kuva: Ville Miettinen)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esitys kuntien työllisyyskokeilun aloituksen siirtämisestä maaliskuun alkuun on otettu valtaosassa kunnista pettyneenä vastaan. Tosin siirtoihin on jo totuttu, sillä kokeilun aloitusta on siirretty jo useamman kerran aiemminkin.

-Pettynyt olo tässä on. Jos kunnat ovat pystyneet siirtämään ja palkkaamaan kokeiluun tarvittavan väen, niin on se nyt kumma, ettei valtio siihen pysty, ihmettelee Porin kaupungin työllisyyden hoidon päällikkö Juha Laine suunnitelmia siirtää kuntien työllisyydenhoidon kokeilun aloittamista.

Torstaina eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esitti, että kokeilun aloittamista kahdella kuukaudella.

-Valiokunnan saaman työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen mukaan lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn viime vaiheessa on käynyt ilmi, että kokeilukuntiin ei vuoden alkuun mennessä todennäköisesti saada siirrettyä työ- ja elinkeinotoimistoista henkilöstöä siten, että kokeilualueen kuntien asiakkaiden palvelut ja etuuskäsittely voitaisiin turvata kokeilun alusta lähtien. Lisäksi on käynyt ilmi, että työ- ja elinkeinotoimistojen asiakastietojärjestelmä URA:aa ei saada vuoden alusta käyttöön kunnissa, mikä saattaa aiheuttaa puutteellisia tai vääriä työttömyysetuuksia koskevia ratkaisuja. Valiokunta ei pidä tätä hyväksyttävänä ja ehdottaa, että laki työllisyyden kuntakokeilusta tulee voimaan vasta 1.3.2021, mietinnössä todetaan.

Korona heittää haastetta

Näin ollen kokeilut pääsisivät aloittamaan vasta maaliskuun alussa, vaikka kunnissa valmistelut on tehty vuodenalkuun tähdäten. Satakunnassa Porin lisäksi kokeilussa on mukana Kokemäki.

-Jos tässä muutoksessa joku lohtu on, niin se, että saamme hiottua meille siirtyvää porukkaa tiiviimmäksi. Ongelmana tässä vain on se, ettemme pääsemme työvoimahallinnon ammattilaisten ”vierihoitoon” koronatilanteen takia. Kun ihmiset ovat kotonaan etätöissä, niin emme pääse hakemaan oppia näiltä ammattilaisilta. Viime kokeilussa näin tehtiin ja siitä oli erittäin hyvät kokemukset, Laine kertoo.

Koronatilanne tulee vaikuttamaan ainakin kokeilun alkuvaiheessa asiakkaiden kanssa kasvokkain tapahtuviin tapaamisiin. Joka tapauksessa Porin ja Kokemäen väki oli jo hihansa käärinyt, jotta joulunpyhien jälkeen päästään toden teolla työnsyrjään ja töitä etsiviin kiinni.

-Onhan maaliskuu nyt toisaalta parempi aika aloittaa, kun joku touko-kesäkuu. Mutta miksei kokeilua voitaisi aloittaa jo vuodenvaihteessa niillä alueilla, joilla siihen on valmius? Jos Uudellamaalla on ongelmia saada väkeä siirtymään, niin miksi kaikkien muidenkin alueiden pitää odottaa, Porin suunnalla ihmetellään.

Joensuu lähtötelineissä

Joensuun suunnalla mietteet ovat samanlaiset kuin rannikolla. Valmius aloittaa tammikuun alussa oli alueella olemassa. Joensuun lisäksi kokeilussa ovat mukana myös Outokumpu, Liperi, Polvijärvi ja Kontiolahti.

-Olemme koko ajan toimineet sen mukaan, että aloitamme tammikuun alussa. Kaikki prosessit eivät vielä olisi olleet täysin valmiita, mutta olisimme ottaneet haasteen vastaan, kertoo Joensuun seudun työllisyyskokeilua johtava Riikka Vartiainen.

Joensuun ympäryskunnissa löytyy toki ylimääräiselle kahdelle kuukaudelle käyttöä ihan työn merkeissä.

-Tämä ylimääräinen aika pystytään kyllä käyttämään hyödyksi valmistautumisessa, mutta olisimme olleet valmiita aloittamaan. Onhan tämä raastavaa aikaa odottaa, kun kokeilua on siirretty jo aiemminkin, Vartiainen harmittelee.

Raahe esitti lisäaikaa

Kokeiluun osallistuvat alueet saivat viime viikolla ministeriön suunnalta pikakyselyn siitä, mikä on valmistautumisen tila kuukausi ennen kokeilun alkua. Raahen seutu (Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki) oli yksi niistä, joka esitti lisäajan ottamista valmistautumiseen.

-Tarvittaessa olisimme ehtineet aloittamaan, mutta kiire olisi tullut. Me toivoimme, että saisimme kuukauden lisäaikaa, sillä meidän hankkeeseen tuleva TE-toimiston väki siirtyy kaupungin palkkalistoille vasta joulun alla, kertoo Raahen työllisyydenhoidon päällikkö Antti Vainiokangas.

Kunnat olisivat onnistuneet

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindbergillä on selkeä näkemys alueiden valmiudesta aloittaa työllisyyskokeilu aiemmin sovittuna aikana.

-Kunnista tämä aloituksen lykkääminen ei riippunut mitenkään, kaikki olisivat olleet aloittamassa ajallaan. Kentältä on tullut vihaisia ja hämmästyneitä yhteydenottoja asian takia, Lindberg kertoo.

-Tästä siirrosta tulee kauheat lisäkustannukset. Kentälle on palkattu satamäärin ihmisiä työllisyydenhoitoon ja toimitilakulut juoksevat. Samaan aikaan työttömyystilanne on pahentunut koko ajan. Meillä on kuntia, jotka olisivat olleet valmiita käynnistämään toiminnan jo syksyllä, Erja Lindberg jatkaa.

Jotain positiivistakin valiokunnan mietinnöstä löytyy. Siis sen lisäksi, että valiokunta esittää, että valtion on korvattava kunnille lykkäyksestä aiheutuneita kustannuksia.

-Laiha lohtu on se, että valiokunta toteaa mietinnössään, että vaikka tämä on vain kokeilu, niin kuntakokeilun ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisen nivelvaiheessa vältetään tarpeetonta asiakkaiden, henkilöstön ja tehtävien siirtoa palvelun järjestäjältä toiselle, Kuntaliiton Erja Lindberg toteaa.

Valiokunnan mietintö kokonaisuudessaan

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*