Työtön ja työpaikka etsivät toisiaan suurissa kasvukeskuksissa
Työn vastaanoton kannustetaso on erityisen matala alle 35-vuotiailla naisilla, joilla on alle kolmivuotiaita lapsia. (Kuva: Ville Miettinen)
Avoimiin työpaikkoihin ei löydy sopivia osaajia, vaikka samaan aikaan nurkan takana on runsaasti työttömiä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa professori Jaakko Pehkosen johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan kyseessä on ennen kaikkea suurten kasvukeskusten ongelma.
Tutkimuksen mukaan ongelmat avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamisessa liittyvät ensisijaisesti seitsemän suuren kasvukeskuksen eli Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seutukuntien työmarkkinoiden toimintaan.
– Näissä seutukunnissa avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut yhtäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti vuosina 2013–2016. Maan muissa 63 seutukunnassa työttömyys on noussut ilman merkittäviä muutoksia avoimien työpaikkojen määrässä tai niiden osuudessa. Suhdanne- ja rakennemuutoksia kokeneissa seutukunnissa, kuten Kouvolassa, Imatralla ja Salossa, työttömyyden nousu on yhdistynyt samanaikaiseen avoimien työpaikkojen määrän laskuun, tutkimukseen liittyvässä tiedotteessa todetaan.
Enemmän panoksia suuriin seutukuntiin
Lääkkeeksi kohtaanto-ongelman hoitoon tutkijat esittävät voimavarojen kohdentamista juuri näille suurimmille seutukunnille. Tutkijoiden mielestä työnhakijoiden koulutusta, alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työn etsintää tehostavat toimenpiteet on perusteltua kohdistaa näille alueille, jotta sijoitetuista euroista saadaan mahdollisimman paljon irti.
– Resurssien kohdentaminen mahdollistaisi politiikkatoimien kokoluokan kasvattamisen, joka taas osaltaan voisi vahvistaa niiden vaikuttavuutta. Muihin, suurimpien kasvukeskusten ulkopuolelle jääviin seutukuntiin on perusteltua kohdistaa työvoiman kysyntää voimistavia politiikkatoimenpiteitä, tutkimuksen päätelmä-osiossa arvioidaan.
Työn vastaanoton kannusteita petrattava
Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös työllistymisen taloudellisten kannusteiden kehitykseen. Vuosien 2009–2014 välinen kehitys pienensi kannusteita.
– Työvoiman tarjonnan taloudellisia kannusteita on perusteltua vahvistaa, sillä ne yhdistyvät työttömän työnhakijan työllistymisen todennäköisyyteen. Taloudelliset kannusteet ovat olleet korkeimmillaan vuosina 2008–2009, jonka jälkeen ne ovat laskeneet liki yhtäjaksoisesti vuoteen 2014. Kannustetaso on erityisen matala alle 35-vuotiailla naisilla, joilla on alle kolmivuotiaita lapsia, tutkimuksessa arvioidaan.
Pitkäaikaistyöttömyys nousi myös esiin tutkijoiden julkaisussa.
– Koska pitkittyvä työttömyys lisää riskiä työvoiman tarjonnan ulkopuolelle siirtymisestä, työttömyysjaksojen kestoa ja pitkäaikaistyöttömyyttä on perusteltua pyrkiä lyhentämään kaikin mahdollisin keinoin, julkaisussa todetaan.
Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulee myös huomioida, kun alan ongelmia pohditaan.
– Kansantalouksien globalisoituminen muokkaa työmarkkinoiden perinteisiä toimiala- ja ammattirakenteita, ammattitaitojen kysyntää ja työsuhteiden luonteita yhä kiihtyvällä vauhdilla. Erityisesti työllisyyden kasvun keskittyminen matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin ja aloille voi edellyttää palkkauskäytäntöjä, joissa yritys- ja työntekijäkohtaiset tuottavuuserot huomioidaan nykyistä selvemmin.
Aiheesta valtioneuvoston sivuilla
