Koronan myötä valtaosa työllistämistä edistävistä tukitoimista keskeytyi. Tämä näkyy kuntien työmarkkinatuesta maksamina entistä korkeampina sakkomaksuina.

Korona on kohottanut rajusti kuntien maksuosuuksia työmarkkinatuesta. Kun syyskuussa 2019 kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen hintalappu oli 31,5 miljoonaa euroa, niin vuotta myöhemmin kuntien oli maksettava valtiolle 41,5 miljoonaa euroa. Kelan tilastojen mukaan viimeisen kuuden kuukauden aikana kuntien osuus työmarkkinatukikuluista on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 45,5 miljoonaa euroa.

-Tilanne on hyvin huolestuttava. Poikkeustilannetta eletään ja työttömiä tulee ovista ja ikkunoista. Työvoimahallinnossa painopiste on kohdistunut näihin juuri työttömäksi jääneisiin, eikä resursseja ole riittänyt pitkäaikaistyöttömiin. Tämä on sitten näkynyt kuntien maksuosuuksien kasvuna, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi.

Kun viime vuonna kuntien osuus työmarkkinatuesta oli 386 miljoonaa euroa, niin tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä sakkomaksuja oli kertynyt kuntien maksettavaksi jo 341 miljoonaa euroa. Kun sama tahti jatkunee näillä näkymin vuoden loppuun saakka, niin kunnille kertyy tänä vuonna työmarkkinatukimaksuja 80-90 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän.

Kuntakokeilut paljon vartijoina

Kunnissa laitetaan paljon toiveita ensi vuonna käynnistyviin työllisyyden kuntakokeiluihin. Mukaan on lähdössä toistasataa kuntaa, joten kokeilut eivät ongelmaa yksin ratkaise. Ja korona ei hetkessä laske irti kuristavaa otetta työmarkkinoista.

-Tällä tilanteessa työllisyyden kuntakokeiluihin kohdistuu entistä enemmän odotuksia ja paineita. Kun kokeilut vuodenvaihteessa käynnistyvät, niin siellä on vaikean työttömyystilanteen takia asiakkailla palveluvajetta entistä enemmän ja tarvetta erilaisiin tukipalveluihin. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että kuntakokeilujen resurssointi on riittävä ja oikein kohdistettu, Reina painottaa.

Korona-Suomessa kallein kuukausi on ollut heinäkuu, jolloin kuntien sakkomaksujen yhteissaldo oli yli 45 miljoonaa euroa. Summa on suurin, jonka kunnat ovat Kelan tilastojen mukaan joutuneet maksamaan valtiolle. Ja sekin pitää muistaa, että jokaisen sakkomaksuna maksetun euron takana on ilman työtä oleva kuntalainen.

-Kuntien taloudessa ei ole tällä hetkellä mihinkään ylimääräiseen varaan. Sakkomaksut eivät ole ainoa kustannus, joka näistä pitkään ilman töitä kuntalaisista aiheutuu. Kun ihmiset eivät ole töissä, niin kunnat menettävät verotuloja. Kun työttömyys pitkittyy, niin erilaisten ongelmien myötä he tarvitsevat entistä enemmän kunnan tuottamia palveluja, varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa.

Tampere uskoo omaan tekemiseen

Tampereen kaupunki maksoi syyskuussa kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta omana osuutenaan lähes 2,7 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2019 kaupungille tuli Kelalta vastaavasta riemusta lasku, jonka loppusumma oli 2 045 395 euroa. Harppausta ylöspäin oli vuodessa tapahtunut reilusti yli 600 000 euroa.

-Vuodenvaihdetta ja työllistämiskokeilun alkamista tässä odotetaan. Kun saamme ensi vuonna toimivaltaa, niin pystymme entistä paremmin tekemään näille maksuille jotain. Sehän tässä on ollut ongelmana, että kunnilla on ollut vain nämä maksut, eikä toimivaltaa. Kun saamme työttömät meidän omiin näppeihin, niin pystymme tekemään paljon, Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari vakuuttaa.

Mitään tuulesta temmattuja eivät Saaren puheet ole. Näyttöäkin löytyy.

-Kun aloitimme edellisen työllisyyskokeilumme 2017, niin Tampereen kaupungin työmarkkinatukimaksut olivat n. 32 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lyhyen kokeilun aikana (2017-2018) saimme pudotettua niitä vuositasolla 7 miljoonaa euroa, Saari muistuttaa.

Korona on suurin yksittäinen tekijä kaupungin maksuosuuden rajuun kasvuun. Korona keskeytti valtaosan työllistymistä edistävistä toimista ja työllistäminen vaikeutui. Tukityöllistäminen yski, yrittäjät lomauttivat työntekijöitä ja yrittäjiä pääsi työttömyysturvan piiriin.

-Koronan takia aika moni yrittäjä saa työmarkkinatukea. Jos siellä on alla kertymää (työttömyyspäiviä) ennen yrittäjäksi lähtemistä, niin he ovat hyvin nopeasti näillä listoilla. Lomautukset ovat onneksi usein määräaikaisia, sillä työnantajilla on jo pitkään ollut tällä seudulla pula osaavasta työvoimasta. Työvoimasta halutaan pitää kiinni, Saari toteaa.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*