Työvoimapalvelujen viestintään saadaan pian uutta virtaa kuntien komennossa
Ilmoitustaulujen ja paperisten tiedoksiantojen sijaan tieto myös kuntien työvoimapalveluista kulkee pääosin sähköisiä kanavia pitkin ensi vuonna. Silti myös esteettömyysnäkökulmat on otettava huomioon ja varmistettava, että kaikki tietoa tarvitsevat saavat tietoa myös TE-palveluista. Kuva: Pixabay
Nyt perjantaina, jutun julkaisuhetkellä, pitää odottaa vielä 116 päivää ja vajaat kymmenen tuntia ennen kuin julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille.
Vuoden 2025 avaavalla kellonlyömällä lakkautetaan valtion työ- ja elinkeinotoimistot.
– Tunnettu TE-brändi jää historiaan, Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Hanna Lassila sanoo
Kunnissa on herännyt kysymyksiä siitä, että pitääkö muutoksen takia työvoimapalveluille tai -alueille rakentaa uusi ja oma brändi?
Ei pidä.
– Henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee uudistuksen myötä osa kunnan peruspalveluja, joten erillistä brändiä ei tarvitse rakentaa.
– Asukkaat löytävät palvelut jatkossakin kunnan muiden palveluiden joukosta, samalla tavalla kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksenkin.
Selkeyttä kaivataan
Kunnan kysymykset oman brändin tarpeesta TE-palveluille on helppo ymmärtää, Lassila jatkaa.
– Kyse on kuntiin siirtyvistä palveluista ja uusista lakisääteisistä tehtävistä, joita ei tule eriyttää kunnan muista palveluista. Muillakaan kunnan palveluilla ei ole omaa, erillistä brändiä, Lassila sanoo.
– Tulevan uudistuksen suhteen olemme aktiivisesti tukeneet kuntia palveluiden viestinnän suunnittelussa painottaen, että kyse kuntien peruspalvelujen vahvistamisesta ja jokaisella kunnalla on uudistuksessa rooli.
Siirtyvistä työvoimapalveluista on tärkeää viestiä kuntien oman ja entuudestaan tutun ilmeen ja brändin kautta, jotta selkiytyy kaikille ymmärrys jokaisen kunnan peruspalvelusta.
– Uudistuksessa Suomeen saadaan 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat palveluiden järjestämisestä hallinnollisesti. Hallinnollisella järjestämistavalla ei ole kuitenkaan asiakkaiden näkökulmasta merkitystä.
Sen enempää henkilö- kuin yritysasiakkaatkaan tuskin ovat palvelua tarvitessaan kiinnostuneita siitä, miten palvelu on organisoitu.
– Vaan siitä, että saavat tarvitsemaansa palvelua sujuvasti.
– Mikäpä onkaan helpompaa kuin viestiä, että asukkaat voivat aina kääntyä TE-asioissa oman kunnan puoleen? Esimerkiksi kuntien uusien asukkaiden ja vieraskielisten osalta kunnan puoleen kääntyminen on sujuvinta.
Kevytbrändejä liikkeellä
Omasta kunnasta on saatava vähintään ohjausta ja neuvontaa, jotta palvelupolulla pääsee eteenpäin.
– Tämä koskee sekä henkilö- että yritysasiakkaita sekä kotoutumisen palveluja tarvitsevia, sillä samaan aikaa TE-uudistuksen kanssa toteutuu myös kotoutumislain kokonaisuudistus.
TE-uudistuksen viestinnässä on otettava huomioon myös kotoutumisen palvelut.
– Kuntien omat brändit ja oma viestintä tukevat asukasnäkökulmaa ja palvelujen juurruttamista parhaiten.
45 työllisyysalueeseen mahtuu monenlaista mallia. Palvelujen järjestäjänä toimii joko kunta, vastuukunta tai kuntayhtymä.
– Lakisääteinen tiedottamisvelvollisuus koskee kaikkia kuntia riippumatta palveluiden järjestämistavoista.
– Kunnat päättävät loppupeleissä kuitenkin itse, millä tavoin he viestintää toteuttavat. Osa työllisyysalueista on rakentanut työvoimapalveluille omaa brändiä. Osa alueista on päättänyt toteuttaa niin sanotun kevytbrändin eli työllisyysalueen kuntien työvoimapalvelut voidaan tunnistaa jostain yhteisestä elementistä.
Myös erillisiä verkkosivuja julkaistaan jonkin verran, Lassila lisää.
– Viestintävastuu ei voi valua yksin työllisyysalueille eikä niin sanotusti alueelliseen viestintään, jota toteutetaan työllisyysalueiden erillisillä brändeillä tai yhteisillä elementeillä.
On oltava samalla aaltopituudella
Kuntaliitossa on laadittu jo vuosi sitten suositukset kunnille työllisyyspalveluiden viestintään.
Sen jälkeen on laadittu myös lisää ohjeita ja malleja viestintää varten.
– Kuten esimerkiksi mallin verkkosivuille tulevasta tekstistä, tiedotepohjia, vinkkejä sisäiseen viestintään, mediaviestintään, someuutisointiin ja paljon muuta.
– Kunnissa on hyvin erilaiset tilanteet ja resurssit. Erittäin aktiivisessa vuorovaikutuksessa kuntien viestinnän ammattilaisten ja työllisyysasioista vastaavien kanssa olemme pyrkineet tarjoamaan kunnille tukea niihin viestinnän osa-alueisiin, mitä milloinkin on tarvittu.
Muutosviestinnän yksi tärkeimpiä periaatteita on se, että eri toimijoiden kesken viestitään yhdenmukaisesti, Lassila painottaa.
Liitto tukee kunnan viestintää
Tulossa on 100 päivää starttiin -etappi, jolloin Kuntaliitto pyrkii uutisoimaan kuntien kanssa isommin uudistuksen lähestymisestä. Myös somessa alkaa asiaa koskeva kampanja.
– Lisäksi valtion toimijat, kuten KEHA-keskus, suunnittelevat kampanjaa olemassa oleville asiakkaille ja viestivät siitä syksyn aikana esimerkiksi TE-toimistojen kanavien kautta.
– Kaikkien yhteinen etu on se, että asiakkaat löytävät palvelut vuoden vaihteen jälkeen. Kunnat ovat jo nyt tehneet valtavan hienoa työtä pohtiessaan palveluiden löydettävyyttä ja asukaslähtöistä viestintää.
Palveluiden viestintä on siirtymävaiheessa asiakkaiden näkökulmasta se kaikkein tärkein osa-alue. Mutta laajemmassa mittakaavassa uudistuksen viestinnässä on kyse siitä, että kunnat saavat lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen.
Uudistuksessa ei ole kyse pelkästään työllisyyden edistämisestä, Hanna Lassila sanoo.
– Tarkoituksena ei ole vain siirtää palveluja valtiolta kuntiin, vaan kehittää palveluista entistä kohdennetummat, paikallisten työmarkkinoiden erityispiirteet ja yritysten osaajatarpeet huomioiva kokonaisuus.
– Kuntaliiton muutostuki tukee vahvasti kuntia uudistuksen eri osa-alueissa, aina rahoituksesta kotoutumiseen ja digiasioista juridisiin seikkoihin.
Lue myös:
