Tytti Määttä ryhtyy selvittämään alueellista läsnäoloa ja monipaikkaisuutta
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ryhtyy selvittämään paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämistä.
Maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden puolestapuhujana julkisuudessa vahvasti profiloitunut Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on kutsuttu selvittämään paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämistä. Määttä selvittää työ- ja elinkeinoministeriön kutsusta tapoja, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen useammalla paikkakunnalla on mahdollista elinkeinoministerin vastuulla olevissa organisaatioissa.
Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida, ovatko elinkeinoministerin alaisuudessa toimivien organisaatioiden nykyiset sijainti- ja toimipaikat parhaat mahdolliset ja onko niissä mahdollisuuksia lisätä etä- ja joustotyötä. Työhön kuuluu myös selvittää, mitä monipaikkaisuus edellyttäisi johtamiselta.
Ministeriön tiedotteen mukaan tehtävänä on myös kartoittaa, voiko erilaisia toimipisteitä hyödyntää nykyistä laajemmin henkilöstön työskentelytiloina ja minkälaisilla kokeiluilla monipaikkaisuutta ja etätyön lisäämistä voitaisiin vauhdittaa elinkeinoministerin alaisissa yksiköissä.
-Monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden nykyistä laajempi hyödyntäminen on iso mahdollisuus. Haluan panostaa siihen, että selvityksen avulla luodaan edellytykset kehittyvälle etä- ja monipaikkatyön johtamiselle sekä joustavalle työlle, Tytti Määttä arvioi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Elinkeinoministeri Katri Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläisen mukaan Määttä tulee hoitamaan selvityshenkilön tehtävää oman työnsä ohessa. Tytti Määttä kertoi Kuntalehdelle hakevansa tehtävää varten Kuhmon kaupungilta sivutoimiluvan. Asia on esillä seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa.
Selvityksen tueksi perustetaan ohjausryhmä, jota johtaa valtiosihteeri Jari Partanen, ja varapuheenjohtajana toimii Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Selvityksen on tarkoitus valmistua helmikuun 2020 loppuun mennessä.
Tytti Määttä valittiin vastikään Suomet Kylät ry:n toimesta Vuoden 2019 Maaseutukasvoksi.
EDIT 30.8. klo 12.55. Lisätty Tytti Määtän kommentti tehtävästä.
Tämä kirja on erittäin tärkeä tähän selvitykseen. Varsinkin nyt, kun Suomessa puhutaan Vanhustenhuollon paranta-misesta. Käsikirja tulevaisuuden kuntien digitalisaatioon -verkkojulkaisu on vapaasti jaettavissa henkilöstölle, luottamushenkilöille, sidosryhmille ja muille kumppaneille! #kuntiendigitalisaatio http://esitteet.luode.fi/kuntien-digitalisaatio/#
Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän selvittämään ”paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämistä, eli tapoja, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen useammalla paikkakunnalla on mahdollista elinkeinoministeri Katri Kulmunin vastuulla olevissa organisaatioissa. Kantani on selvä kuin pläkki: ”Lex-Rautavaara” säädettävä heti.
”LEX-RAUTAVAARA” taustaa:
Pitkien etäisyyksien kuntien kanta: SOTE uudistuksen vaikutuksia kansantalouteen ei ole arvioitu riittävästi. Kunnat ovat valmiita nostamaan esille harvaan asuttujen alueiden problematiikan jopa erityislainsäädännön muodossa.
Lex-Rautavaara tarkoittaa sitä, että kuntalaisten peruspalveluja tulee tarkastella valtion ja kuntien palveluiden kokonaisuutena. Valtion palveluiden väheneminen pitkien etäisyyksien alueilla vaarantaa kuntalaisten perusturvallisuutta ja lisää kuntien palvelupaineita. Harvaan asutuilla alueilla on tärkeää turvata myös kuntalaisten asiointi tietoverkoissa, sillä sähköisten palvelujen merkityskorostuu edelleen tulevaisuudessa.
Totta. Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.