Uudenvuoden ilotulitus sai tunteet räiskymään Rautjärvellä – Kunnanjohtajan mukaan Hiitolanjoen palkittu luontokohde on kaikkien virkistyskäytössä
Ilotulitukset herättävät tunteita puolesta ja vastaan, niin myös Rautjärvellä. Kuvituskuva: Pixabay
Etelä-Karjalassa Rautjärven Simpeleessä vietettiin poikkeuksellisen räiskyvä vuodenvaihde. Tunteet kuumenivat jo ennakkoon uudenvuodenjuhlasta ja ilotulituksesta. Asiasta kertoi ensin Yle.
Närkästyksen syy oli se, että juhla ilotulituksineen järjestettiin juuri ennallistetulla Hiitolanjoella, josta viimeisimpänä purettiin Ritakosken voimalapato.
Muun muassa vihreiden lappeenrantalainen kansanedustaja Hanna Holopainen kirjoitti asiasta viestipalvelu X:ssä uudenvuodenaattona, että herkässä luonnonympäristössä ei pitäisi missään nimessä järjestää ilotulitusta. Holopainen oli lähettänyt asiasta myös kannanoton Rautjärven kunnalle ja medialle.
Yle kertoo jälkipyykin yltyneen jopa siihen mittaan, että tapahtumajärjestäjä Simpeleen–Änkilä kyläyhdistys ry on tehnyt tutkintapyynnön poliisille herjauksesta ja väärän tiedon levittämisestä. Tapahtumajärjestäjää kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä, mikä johti tutkintapyyntöön.
Rautjärven kunta osallistui tapahtuman tukemiseen 40 yrityksen kanssa. Järjestämisestä vastasi kyläyhdistys. Yleisötapahtumalla oli viranomaisluvat kunnossa sekä alueen omistajan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lupa ja kunnan hyväksyntä tapahtuman järjestämiseen.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttilan mielestä tapahtuma oli hyvin järjestetty eikä sitä olisi tarvinnut siirtää muualle.
– Paikka ei ole luonnonsuojelualue. Se on tarkoitettu virkistyskäyttöön kaikille. Ei ole tarkoitus, että alue rajattaisiin pois paikallisten käytöstä, Anttila toteaa Kuntalehdelle.
Anttila kertoo, että paikalla oli noin 600 henkeä juhlistamassa vuoden vaihdetta. Rautjärven kunnassa on noin 3000 asukasta.
Kunnanjohtajan mukaan alueella voidaan järjestää jatkossakin erilaisia yleisötapahtumia, jotta paikka pysyy mahdollisimman monipuolisessa virkistyskäytössä ja on matkailunkin hyödynnettävissä.
Aiemmin ennallistetulla samalla joella sijaitsevalla Kangaskoskella vuodenvaihdetta juhlistettiin rauhallisemmissa merkeissä ulkotulien ja jäälyhtyjen loisteessa.
Hiitolanjoen Lahnasenkoski sijaitsee viimeisenä ennallistetun Ritakosken läheisyydessä. Lukijan kuva
Palkittu luontoteko
Hiitolanjoen ennallistaminen valittiin viime joulukuussa Paras luontoteko 2021–2022 -kilpailun voittajaksi.
Hankkeessa tehtiin vaikuttavaa työtä ja saavutettiin merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kilpailun voittajan valitsi ympäristöministeriö.
Raadin perusteluissa kerrotaan, että seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että hankkeen tulokset ovat erinomaisia, äärimmäisen uhanalaisen Laatokan lohen paluu nyt ennallistetuille kutupaikoille on ollut ennennäkemätöntä. Myös muiden virtavesilajistojen ja uhanalaisten luontotyypit hyötyvät pitkäkestoisesti koko ekosysteemistä. Tulokset ovat havaittavissa lajiston monipuolistumisena jo nyt.
Vuonna 2005 tehdyssä luontoselvityksessä Hiitolanjoen uhanalaisimmiksi lajeiksi nostettiin laatokanlohi, kirjojokikorento ja valkoselkätikka. Joessa esiintyy lisäksi viisi muuta EU:n direktiivin mukaisesti Suomessa erityissuojelua tarvitsevaa kalalajia: toutain, kivisimppu, nahkiainen, pikkunahkiainen ja rantaneula eli -nuoliainen. Myös äärimmäisen uhanalainen pikku-uikku talvehtii Hiitolanjoella.
Luonnon tilan parantamisen lisäksi alueella on luotu ihmisille virkistysalueita luontoa kunnioittaen.
Kunnanjohtaja Anttila totesi joulukuussa, että Paras luontoteko -tunnustus on upea päätös tänä (2023) syksynä päättyneelle kolmen voimalaitoksen padon purkamiselle ja koskien ennallistamiselle, jonka Rautjärven kunta asetti tavoitteeksi 25 vuotta sitten. Patojen purkaminen aloitettiin vuonna 2021.
Teksti: Hanna Rautio
//5.1.2024 klo 15.53 lisätty tekstiin Hanna Holopaisen twiittiupotus//
