Uudet valtuutetut henkivät ruuhkavuosia ja naisten ääntä - äänestystuloksesta myös huolta: "Vakava näytön paikka"

Kuntaliitto on tarkastellut viime sunnuntain kunta- ja aluevaalien tulosta muun muassa ikä-, sukupuoli- ja äänestysaktiivisuuden sekä puoluejakauman mukaan ja havainnut niin positiivisia kuin historiallisesti huolestuttavia piirteitä. Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja peräänkuuluttaa aktiivisuutta elinvoimatyöhön.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom näkee tuloksessa aluksi erään historiallisen seikan.

– Äänestysprosentti on nyt historiallisen alhainen 54,2 prosenttia, mikä on alhaisin, suorastaan huolestuttavan alhainen, äänestysprosentti koko kuntavaalien historian aikana, hän sanoo.

Korkein äänestysprosentti oli Pohjanmaalla Luodossa, yli 70 prosenttia ja alhaisin Kainuussa Kajaanissa, vain hieman yli 45 prosenttia.

Syyt ovat Pekola-Sjöblomin arvion mukaan moninaiset. Äänestysaktiivisuus kertoo Pekola-Sjöblomin mukaan esimerkiksi kuntien äänestysperinteiden moninaisuudesta. Osassa kunnista äänestetään selvästi enemmän ennakkoon, toisissa taas aktiivisuus painottuu vaalipäivälle. Lisäksi aktiivisuuteen vaikuttavat sosioekonomiset asetelmat, julkinen keskustelu, taloustilanne ja esimerkiksi – uusi kotikunta.

– Kuntavaalikeskustelu myös käynnistyi ennätyksellisen myöhään julkisuudessa, ehkä tästä myös osansa otti kansainvälinen politiikka ja sen seuraaminen, Pekola-Sjöblon sanoo.

– Voidaan pohtia sitäkin, että mikä vaikutus on sillä, että julkisuudessa korostuvat puhuessaan puolueiden johtajat ja he ovat usein myös valtakunnan politiikassa mukana. Korostuvatko ihmisten mielissä tällöin paikallisia asioita enemmän myös valtakunnalliset seikat.

Pekola-Sjöblomin mukaan nuorten äänestäjien aktiivisuuteen voi vaikuttaa osaltaan suurissa, yliopistokaupungeissa, myös opiskelijoiden kotiutumisen aste.

-Moni on ehkä siirtänyt kirjansa opiskelukaupunkiinsa, mutta ei ole vielä sillä tavalla juurtunut, että kokisi tämän uuden opiskelukaupunkinsa asiat niin tärkeiksi tai läheisiksi, että lähtisi äänestämään. Kyllä kunnissa on nyt vakava mietinnän paikka siinä, miten kuntalaisia saadaan jatkossa aktivoida ja että syntyy tunne, että kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Keskusteluissa tutkimusjohtajan ja Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäen mukaan korostuivat sote-asiat.

-Koulutuskysymykset, ympäristö ja yleinen keskustelu kuntien tulevaisuudesta olisivat voineet nousta enemmän esiin. Samoin ne kunkin kunnan erityispiireet. Toisaalla ne kysymykset liittyvät liikenteeseen, toisaalla johonkin muuhun aiheeseen, Myllymäki pohtii.

Kuntaliiton analysoimassa vaalidatassa näkyy muutos valtuutettujen sukupuolijakaumassa.

– Naisten osuus valituista valtuutetuista on nyt ennätyskorkea. Naisia on valtuutetuista jo 45 prosenttia, Pekola-Sjöblom kertoo.

Samaan aikaan ikäjakaumassa korostuvat hänen mukaansa ruuhkavuodet, sillä enemmistö valtuutetuista on keski-iältään 50-vuotiaita.

– Siinä iässä on monella ehkä vielä lapsia kotona, perhettä, harrastuksia ja työurakin aktiivisessa vaiheessa, mikä tietysti on hyväkin asia valtuutetulle, elämänkokemuksen näkökulmasta.

Valituksi tuli myös moni juuri 18 vuotta täyttänyt nuori. Tällä vaalikierroksella 18-vuotiaita valtuutettuja on 29. Yksi ”nuorennusleikkauksen” tehneistä valtuustoista on Oulussa, jossa valituksi tuli kymmenen alle 35-vuotiasta.

Keskustan valtaa

Vaalituloksista kerrottaessa julkisuudessa on korostunut SDP:n valtakunnan tasolla, ja myös monessa kunnassa, kokema kannatus- ja paikkanousu. Vaalidatan pohjalta selviää kuitenkin, että Suomessa on merkittävä määrä kuntia, peräti 89 kuntaa, joissa yhdellä puolueella on yksinkertainen enemmistö. Määrä on kasvanut viime vaalikerran 64:stä.

-Keskustalla on yksinkertainen enemmistö valtuustoissa peräti 76 kunnassa, Pekola-Sjöblom havainnollistaa.

Niin sanotusti istuvia valtuutettuja valittiin uudelleen etenkin perussuomalaisessa puolueessa ja toisaalta uusia valtuutettuja oli suhteellisesti eniten vihreillä.

Realistiset tavoitteet

Älykkään sopeutumisen toimintatapaa kunnilta ja uusilta päättäjiltä perää Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni.

– On tärkeää tulevan valtuustokauden aikana, että kunnat keskittyvät rohkeasti toimimaan omilla vahvuusalueillaan, olisi sitten kyse matkailusta tai muiden vahvuuksien korostamisesta. Nyt ollaan uuden elinvoimakunnan rakentamisen vaiheessa, Pauni korostaa.

Hän nostaa esiin muun muassa paikallisen identiteetin vahvistamisen ja että elinvoimatyötä johdetaan nyt entistä vahvemmin.

-Uudenlaisessa elinvoimajohtamisessa on keskeistä se, että erilaisten toimialojen ja toimintojen välillä tieto kulkee sujuvasti ja ilman raja-aitoja, oli sitten kyse innovaatiotoiminnoista, rakentamisesta tai koulutuksesta. Strategiset valinnat tulevat elinvoiman vauhdittamisessa korostumaan, Pauni sanoo.

Hän peräänkuuluttaa aktiivisuutta kuntien strategien päivittämisessä ja keskustelukulttuurin vaalimisesta.

– Linjataan nyt mahdollisimman realistiselta pohjalta ne kunnan keskeiset tavoitteet. Ja keskustellaan rakentavasti. Minkäänlaiseen huonoon päätöksentekoon tai keskustelukulttuuriin ei nyt ole varaa, niillä on voimakas vaikutus maineeseen ja myös esimerkiksi vetovoimaan, kun kilpaillaan parhaista osaajista.

Timo Reina korostaa erityisesti väestökehityksen oivaltamista päätöksenteon tasolla.

-Älykkäällä ennakoinnilla ja sopeutumisella pitää pystyä sopeuttamaan tulo- ja menopuolta niin, että hyvä elämä on kunnassa mahdollista, vaikka väkimäärä ei kasvaisikaan, Reina sanoo.

Kuntaliiton asiantuntijat keskustelivat vaalien tuloksesta Kuntaliiton Onneksi on kunnat -verkkolivessä 16.4.2025.