Uusi hallitus poisti kunnilta velvoitteen ilmastosuunnitelmaan – avustukset poistettu jo ensi vuodelta
Kunnilta evätään avustukset ilmastosuunnitelman tekoon. Kuva: Ville Miettinen
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on peruttu kunnille viime hallituskaudella asetetun velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma.
Ympäristöministeriö ehti myöntää kunnille avustuksia ilmastosuunnitelmien valmisteluun tälle vuodelle.
Muun muassa Kempele on ilmoittanut, että se jatkaa suunnittelua ympäristöministeriön myöntämän 45 000 euron turvin. Ministeriö on tiedottanut, että avustus on myönnetty muun muassa seuraaville kunnille: Hollola, Rusko, Kokkola, Ruokolahti ym., Loimaa, Siikalatva ja Ähtäri. Lisäksi käsittelyssä on muita hakemuksia.
Hakemuksia tuli ministeriöön enemmän kuin määrärahoja on ollut käytettävissä, ja avustushaku on suljettu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Orpon hallituksen kirjaus ei vaikuta myönteisen avustuspäätöksen tähän mennessä saaneisiin hankkeisiin. Niitä toisin sanoen päästään toteuttamaan suunnitelman mukaisesti.
Johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta sanoo, että näinkin konkreettiselle tasolle mennyt hallitusohjelman kirjaus oli yllättävä.
– Osasimme odottaa, että ilmastotyön kehittämisen tukea saatetaan nipistää, mutta tällaisen jo lakiin kirjatun velvoitteen poistaminen oli yllätys. Ilmasto-ohjelman tekoon oli jo rahoitus olemassa, ja kunnat olivat lähteneet valmistautumaan työhön.
Riipinen kertoo, että ilmastosuunnitelmaa varten oli synnytetty pienten kuntien yhteistyörinkejä. Konkreettista työtä varten oli jopa rekrytoitu ilmastokoordinaattoreita.
Ilmastotyön suunnittelua varten osoitetut rahat olivat hänen mielestään pieniä mutta sitäkin vaikuttavampia, sillä ne toimivat lähtösysäyksinä yleisemminkin ilmastotyölle.
Hän huomauttaa, että isoimmilla kaupungeilla ja monella keskisuurellakin on jo ilmastosuunnitelma tehty, joten päästöjen vähenemisvaikutus ei ole ehkä lyhyellä aikavälillä hirmuisen merkittävä. Pitkällä aikavälillä mukaan tarvitaan myös pienet.
Riipinen toivoo ja uskoo, ettei kuntien ilmastotyön suunnittelu lopu uuteen hallitusohjelmaan. Osassa kuntia tosin työ voi jatkua pienimuotoisempana tai viivästyttää sitä.
Vuosittain yhteensä 2,6 miljoonaa euroa
Marinin hallitus hyväksyi viime lokakuussa ilmastolain muutoksen, jossa laki alkoi velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
Esityksen tavoitteena oli muun muassa vahvistaa kuntien ilmastotyötä. Tuolloinen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo totesi syksyllä, kuinka kuntien ilmastosuunnitelmat kirittävät merkittävästi koko Suomen ilmastotyötä.
Ilmastosuunnitelman tuli sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään.
Hallitus sopi kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.
Kunnille laadittiin käytännönläheinen opas työn tueksi.
”Poukkoilevaa huonoa hallintoa”
Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo olevansa hyvin yllättynyt uudesta käänteestä.
– Laki oli hädin tuskin saatu voimaan, kun se jo peruttiin. Tällainen poukkoilevuus on vähintään huonoa hallintoa.
Hän huomauttaa, että lain perumisella saadaan vuosittain vain vähäiset säästöt, koko säästötavoitteeseen verrattuna mitätön summa.
Avustusraha on poistettu jo ensi vuodelta.
Ulvi mainitsee, että kunnat olivat hyvin aktiivisia ilmastosuunnitelman avustushaussa. Hakemuksia tuli välittömästi, kun haku aukesi. Määrärahat oli nopeasti jaettu.
– Joukossa oli paljon kuntia, jotka eivät aiemmin olleet kovin suuresti tehneet ilmastotyötä. Moni uusi kunta innostui siitä.
Uskin mukaan on vaikea arvioida, millaisia ilmastovaikutuksia suunnitelmilla olisi saatu aikaan. Hän huomauttaa, että suunnitelmilla on taipumus toteutua, ainakin jossakin määrin.
– Nähtäväksi jää, millaiset jäljet kuntien ilmastotyöhön jää, kun ensin annetaan porkkanaa mutta heti seuraavaksi se kielletäänkin.
Ympäristöjärjestöt ja vihreät ovat arvostelleet Orpon hallitusohjelmaa yleisemminkin siitä, kuinka se leikkaa luonnonsuojelusta.
Myös demarit ovat älähtäneet. Eduskunnan ympäristövaliokuntaan valitut kansanedustajat Marko Asell, Eveliina Heinäluoma, Johan Kvarnström ja Pinja Perholehto ovat kertoneet tyrmistyneensä hallituksen linjauksista.
Suunnitelma on hyvä seurannan väline
Kempele ehti niiden kuntien joukkoon, jolle 45 000 euron määräraha ilmastosuunnitelman tekoon myönnettiin. Kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo, että Kempele on päättänyt pitää ympäristöteemaa vahvasti mukana ja olla kestävä kasvukunta.
– Meille ei ole merkitystä, peruuko Orpon hallitus tällaisia lakikirjauksia vai ei.
Hän kertoo, että ilmastosuunnitelma tuo kuntaan kestävän kehityksen seurantaan hyvän välineen aiempien rinnalle sekä rakennetta ilmastotyöhön.
Kunnalla on jo dataa, mistä päästöt syntyvät: liikenne, kaukolämpö ja sähkönkulutus ovat suurimmat päästölähteet, ja niihin on myös tarkoitus puuttua.
Lohi pohtii, että uuden hallituksen linjasta huolimatta kunnissa toimitaan vastuullisesti.
– Tulevaisuustyötä tehdään kyllä ilman, että laissa sitä erikseen säädetään. Siihen ohjaavat myös rahoituksen saaminen ja sen hinta.
Suomi astuu tärkeässä ilmastonmuutoksen torjunnassa kymmeniä vuosia taaksepäin. Eivätkö Etelä-Euroopan pahat kuivuudesta johtuvat metsäpalot merkitse nykyhallitukselle mitään. Kunnathan ovat se ryhmä, mikä tekee juuriruohon tasolla merkittävintä ilmastotyötä. Nyt romuttuu kaikki pitkälle tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmat esim. Hinku.
Tietääkseni lait hyväksyy Eduskunta. Ei niitä voi hallitus peruuttaa?
https://www.ehelsinginlakiasiaintoimisto.fi/