Professori Mari Vaattovaara muistuttaa Helsingissä olevan tiivistämisen varaa. Maapohja ei ole loppumassa, vaan pusikoita löytyy. (Kuva: Ville Miettinen)

Hallinto-oikeudessa useilta osin kaatunut Helsingin vuoden 2016 yleiskaavapäätös meni asiantuntijan mielestä aikoinaan kaupungin päätöksenteossa läpi liian vähällä keskustelulla. Tartuttiin helppoon, joskin perin vallankumoukselliseen ratkaisuun, jolla lähdettiin ratkomaan tulevaisuuden tonttipulaa. Samaan aikaan kaupunkirakenteessa on runsaasti tiivistämisen varaa. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

-Jos meillä olisi jo valmiiksi tiivis kaupunkirakenne ja mitään muuta ratkaisua ei lisätilan saamiseksi olisi ollut, niin nämä suunnitelmat olisi voinut ymmärtää. Mutta maa meiltä ei ole loppumassa. 85 prosenttia taajama-alueesta ei ole rakennusten alla. Tämähän on ihan pusikkoa 1920-1950-luvuilla rakennettua kantakaupunkia lukuun ottamatta. Tulemalla kantakaupungista edes hieman tänne ulommas löytyy kyllä tilaa rakentaa, Vaattovaara opastaa.

Keskustelu jäi vähiin

Professorin mielestä Helsingin yleiskaavasta päätettäessä keskustelu oli turhan vähäistä. Kaavapäätöksen vaikutuksista asumiseen ja liikenteen sujumiseen ei perehdytty tarpeeksi. Myöskään esitettyihin epäkohtiin ei palattu.

-Minulle oli yllätys, kuinka vähällä keskustelulla bulevardit menivät aikanaan läpi. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että näin massiivisen kaavallisen ratkaisun vaikutuksista käydään perusteellinen keskustelu asiaa valmisteltaessa ja päätettäessä.

-Kukapa meistä ei haluaisi 1850-luvun ranskalaisia bulevardeja, mutta eihän tässä ole sellaisista kyse. Asioista pitää keskustella oikean tiedon pohjalta ja oikeilla käsitteillä.

-Meillä on niin paljon tilaa, että näille bulevardeille ei ole perusteita. On ihmeellinen ajatus kuvitella, että meille tulee yhtäkkiä noin 5 kilometrin päähän keskustasta kymmeniä kilometriä ihania bulevardeja. Mistä sinne löydetään ne katukahvilat ja yritykset katutasoon, Mari Vaattovaara kysyy.

Liikenteellä omat vaatimukset

Mari Vaattovaara kantaa huolta liikenteen sujuvuudesta tulevaisuuden Helsingissä. Vaikka viikonloppuna poni matkustikin metrossa, niin tuskinpa jäteautoa saa soviteltua pikaratikkaan.

-Minä pelkään tilannetta, jossa kaupungin liikenne ei enää toimi. Moottoritiet ovat Helsingille puunrunko, jota pitkin liikenne kulkee. Kun nuo rungot katkaistaan, niin liikenne pysähtyy. Ja silloin käy kuin Espoossa on nyt käynyt, liikenne ei kulje ja asukkaat kärsivät. Minne laitetaan Länsiväylän liikenne, jos sinne rakennetaan bulevardi, Mari Vaattovaara pohtii.

-Meidän Bulevardilla Helsingin keskustassa kulkee 7500 ajonneuvoa vuorokaudessa. Länsiväylällä ajoneuvoja on 75000 vuorokaudessa. Siellä on suuri osa liikenteestä rekkoja, jäteautoja ja paljon muuta raskasta liikennettä. Miten ne voivat siirtyä pikaratikkaan, ihmettelee professori.

Ja yksi tärkeä seikka on asiantuntijan mielestä jäänyt yleiskaavakeskustelussa täysin sivuun.

-Ilmanlaatukeskustelua ei ole tässä yhteydessä käyty lainkaan, Mari Vaattovaara muistuttaa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*