Vähemmän ympärivuorokautista päivystystä ja synnytyssairaaloita – Myös keskussairaaloiden määrä supistuisi, neljä hyvinvointialuejohtajaa jätti eriävän mielipiteen
Ympärivuorokautista päivystysverkkoa ollaan harventamassa. (Kuva: Santeri Rantala)
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää torstaina 11. tammikuuta julkaisemassaan selvityksessään ensimmäisessä vaiheessa vähennettävän muun muassa perusterveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystyspisteitä ja synnytyssairaaloiden määrää.
Lisäksi muutosehdotukset koskevat sairaaloiden määrää ja niiden tarjoamia palveluita hyvinvointialuekohtaisesti, anestesiatoimenpiteiden järjestämistä muutenkin kuin ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä sekä sairaala- ja päivystystoiminnan valmiutta ja varautumista.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemen asettama työryhmän selvitystyön tarkoituksena oli laatia ehdotuksia erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten terveydenhuollon päivystysten porrasteisuudesta, työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena.
Ympärivuorokautista päivystystä vähennetään
Työryhmä ehdottaa, että yöaikaisia erillisiä perusterveydenhuollon päivystyspisteitä vähennetään ensimmäisessä vaiheessa 1.1.2026 alkaen. Tällaisia päivystyspisteitä on STM:n poikkeusluvalla tällä hetkellä kymmenessä kunnassa.
Ehdotuksen mukaan ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä voidaan ylläpitää ainoastaan erittäin pitkien etäisyyksien (Ivalo ja Kuusamo) vuoksi. Näin ollen vähennykset koskisivat Forssan, Iisalmen, Jämsän, Pietarsaaren, Kouvolan, Raahen, Raaseporin ja Varkauden perusterveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystyksiä.
Työryhmän raportissa tosin todetaan, että siinä ei oteta suoraa kantaa yksittäisen hyvinvointialueen, nykyisen yksittäisen sairaalan tai päivystyksen toimipisteen palveluvalikoimaan tai muotoon.
Ympärivuorokautisen päivystyksen vähentämistä perustellaan muun muassa sillä, että yleislääketieteen tasoisissa terveysongelmissa yöajan fyysistä läsnäoloa edellyttävän päivystysvalmiuden ylläpito ei tuota riittävästi terveyshyötyä suhteessa sitoutuviin resursseihin (lääkärit, hoitohenkilöstö, tukipalvelut). Työntekijät ovat pois virka-aikaisesta ja laajennettujen aukioloaikojen reservistä.
Tarjonnan katsotaan luovan kysyntää. Väestö käyttää yöaikaista päivystystä, vaikka terveysongelma ei sitä vaatisi, mikäli palvelua tarjolla on.
Yleislääketieteen tasoisten osastojen yöaikaiset lääkäripalvelut voidaan turvata etäkonsultaatioilla potilasturvallisuuden vaarantumatta.
Karttaan on listattu kaikki tämänhetkiset päivystävät sairaalat ja terveyskeskukset, joita on yhteensä 36. Tähän määrään esitetään vähennystä. Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö
Vähemmän synnytyssairaaloita
Toinen ensimmäisen vaiheen muutosesitys koskee synnytyssairaaloita: Jokaisella hyvinvointialueella (lukuun ottamatta Uuttamaata) voi olla yksi synnytyssairaala. Myös Uudellamaalla tulee synnytyssairaaloiden määrää vähentää nykyisestä.
Perusteluissa todetaan, että koska synnytysten hoitaminen edellyttää varsin raskasta henkilöstöresurssia potilasturvallisuuden takaamiseksi, on perusteltua maltillisesti rajata synnytyksiä hoitavien sairaaloiden lukumäärää nykyisestä.
Poikkeuslupamenettelystä koskien synnytysten lukumääriä luovutaan. Kriteerinä ei enää käytetä aiempaa 1000 synnytyksen vuosirajaa.
Tällä hetkellä synnytykset jatkuvat poikkeusluvalla Etelä-Savossa Mikkelin keskussairaalassa, Etelä-Karjalan (Lappeenranta), Kainuun (Kajaani), Lapin (Rovaniemi) keskussairaaloissa vuoden 2027 loppuun asti ja Länsi-Pohjan (Kemi, operoi Mehiläinen) keskussairaalassa vuoden 2025 loppuun asti.
– Olemme todenneet, että poikkeuslupakäytäntö ei ole kauhean toimiva. Käytännössä poikkeuslupia on aina haettu, ympäröivät alueet on puoltaneet ja ne on aina myönnetty, työryhmän varapuheenjohtaja, lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä kertoi STM:n tiedotustilaisuudessa.
Synnytyssairaaloiden uuteen kriteeristöön ei annettu tarkentavaa vastausta.
Pitkien etäisyyksien hallintaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista pystytään varmistamaan hyvän ja suunnitelmallisen äitiyshuollon, raskaana olevien ohjauksen ja neuvonnan, potilashotellitoiminnan ja synnytyksiä hoitavien sairaaloiden henkilöstön osaamisen kehittämisellä.
Sairaaloiden määrä
Jokaisella hyvinvointialueella (lukuun ottamatta Uuttamaata) voi olla yksi sairaala, jossa voi toteuttaa konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa ja -valvontaa. Uudenmaan osalta näiden sairaaloiden määrää ja palveluvalikoimaa on arvioitava vastaavin periaattein.
Suomessa on nykyisin viisi sellaista ympärivuorokautisesti yhteispäivystävää sairaalaa, jota ylläpitävällä hyvinvointialueella on myös joko yliopistollinen sairaala tai keskussairaala. Tällaisten sairaaloiden operatiivisen ympärivuorokautisen päivystystoiminnan ja päivystystä edellyttävän kirurgisen toiminnan siirtäminen isompaan sairaalaan on perusteltua ja vapauttaa henkilöstö- ja muita resursseja kohdennettavaksi hyvinvointialueen muihin toimintoihin.
HUS-alueella tällaisia sairaaloita on kaksi. Myös Uudellamaalla operatiivisen toiminnan tiivistäminen on välttämätöntä.
Anestesia sekä valmius ja varautuminen
Anestesiassa tehtäviä pientoimenpiteitä tulisi hyvinvointialueilla olla mahdollisuus tuottaa myös muutoin kuin ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yhteydessä.
Valmiuteen ja varautumiseen liittyen todetaan, että sairaala- ja päivystystoiminnan ja -verkon on kyettävä reagoimaan erilaisiin poikkeus- ja häiriötiloihin hyvinvointialueen, yhteistyöalueen ja kansallisella tasolla.
Toinen toteutusvaihe
Toisessa muutosvaiheessa 1.1.2028 tai kuitenkin viimeistään 1.1.2030 alkaen työryhmä ehdottaa sairaaloita profiloitavaksi toimintojen laajuuden mukaisesti. Profiilit 1–3 säädettäisiin sairaaloittain eikä hyvinvointialue- tai yhteistyöalue voisi nostaa sairaaloidensa profiilia omilla päätöksillään.
Työryhmän mukaan Suomen sairaala- ja päivystysverkkoa on edelleen tiivistettävä vuosikymmenen loppupuolen aikana, jotta erikoissairaanhoidon erityisosaaminen sekä toiminnan laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus pystytään turvaamaan ottaen huomioon väestörakenteen sekä väestön ja työvoiman sijoittumisen sekä muut näkökulmat.
Työryhmän puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen tarkensi tiedotustilaisuudessa, että tässä vaiheessa sairaaloiden lukumäärä pysyisi ennallaan, mutta tehtävät ja näin ollen profiilit muuttuisivat.
Ensimmäiseen sairaalaportaaseen kuuluisi viisi yliopistosairaalaa ja toiseen 5–8 keskussairaalaa, mikä tietäisi vähennystä nykyisten keskussairaaloiden määrään. Keskussairaaloita vähennettäisiin hallittavan muutoksen mahdollistamalla siirtymäajalla.
Nämä uudet keskussairaalat palvelisivat yhdessä yliopistosairaaloiden kanssa koko väestöä. Sairaaloiden määrä tai niiden vastuu ei perustu hyvinvointi- tai yhteistyöaluerajoihin vaan kansalliseen kokonaistarpeeseen.
– Keskussairaaloiden määrän vähentäminen on ollut kovan keskustelun kohteena. Tämä on sellainen asia, jota ei voida tässä vaiheessa täysin ennakoida, koska emme tiedä täydellä varmuudella kaikkia meidän tulevaisuuden tarpeita eikä sitä mitä nämä päivystystä vähemmän rasittavat ja painetta vähentävät asiat tarkoittavat käytännössä, Virolainen sanoo.
Virolaisen mukaan potilasturvallisuus paranee, vaikka keskussairaaloiden lukumäärä vähenisi.
– On vahva käsitys, että (palveluiden) etäisyyttä pystytään pidentämään ja saavutettavuutta siinä mielessä heikentämään jonkin verran potilasturvallisuus huomioiden.
– Näkisin, ettei ole kenenkään etu, jos palvelu on lähellä mutta laadullisesti heikkoa. Meidän on lähdettävä siitä faktasta, että osaajat eivät riitä kaikkiin niihin pisteisiin, joita meillä on tällä hetkellä. Meidän täytyy eri tavoin varmistaa potilasturvallisuuden säilyminen. Itse näen, että se paranee sillä, että niissä yksiköissä, joissa on toimintaa, se on laadukasta ja tarpeeksi resurssoitua sen sijaan että meillä on paljon yksiköitä, joissa resurssit eivät ole riittävät, Virolainen vastasi kysymykseen potilasturvallisuuden toteutumisesta.
Kolmas porras olisi akuuttisairaalat, jotka muodostettaisiin osasta nykyisiä keskussairaaloita ja tietyistä muista sairaaloista. Jokaisella hyvinvointialueella (lukuun ottamatta Uuttamaata) on suunnitelman mukaan yksi akuuttisairaala-tasoinen ympärivuorokautisesti, eli siis yöaikaankin, päivystävä sairaala ellei siellä ole keskus- tai yliopistosairaalaa. Uudenmaan alueen sairaalat on arvioitava samojen periaatteiden mukaan.
Akuuttisairaaloissa ei ole 24/7 leikkaussalivalmiutta, ei synnytysten hoitoa eikä tehohoitoa.
Akuuttisairaalat ovat kuitenkin erikoissairaanhoidon sairaaloita, joissa tarjotaan niitä palveluita, joita ympäröivä väestö eniten tarvitsee kuten ikääntyneiden palveluita. Näille palveluille voi olla 24/7 päivystys.
Akuuttisairaalan määritelmästä ja niiden alueellisesta lukumäärästä oli työryhmässä eriävä näkemys. Tämän näkemyksen mukaan tietyin erityisperustein (väestön palvelutarve, huomattavan pitkät etäisyydet, rajat ylittävä terveydenhuolto ja erityisesti siihen liittyvä valmius- ja varautuminen kriisitilanteissa) Lapin hyvinvointialueelle tulisi antaa mahdollisuus ylläpitää myös toista korkeintaan akuuttisairaala-tasoista sairaalaa keskussairaalan tai yhden akuuttisairaalan lisäksi.
Neljäs taso on sote-keskusten osastot, joilla olisi väestön palvelutarpeen mukaisesti esimerkiksi yleislääketieteen tai geriatrian erikoisalan osastot sote-keskusten yhteydessä. Näissä potilasturvallisuus ei edellytä ympärivuorokautista (yöaikaista) lääkärin läsnäolopäivystystä. Yöaikainen olisi etäkonsultaatiomahdollisuus.
Eriävä mielipide
Tästä toisen vaiheen ehdotuksesta jätettiin työryhmässä eriävä mielipide.
Eriävän mielipiteen allekirjoittivat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajat Sally Leskinen, Olli Naukkarinen, Santeri Seppälä ja Minna Korkiakoski-Västi.
Nämä hyvinvointialueiden johtajat eivät allekirjoita raportin johtopäätöstä siitä, että raportin vaiheessa kaksi esitetyt sairaaloiden lukumäärät automaattisesti johtaisivat henkilöstön saatavuuden parantumiseen tai taloudellisesti suotuisampaan kehitykseen.
Allekirjoittajat kaipaavat suunniteltujen toimien vaikutusten arvioinnin tueksi laskelmia ja seikkaperäistä keskustelua laskentaoletuksista ja parametreista. Tässä raportissa vaihtoehtoiskustannukset ja todelliset henkilöstö- ja talousvaikutukset jäävät tuntumaksi.
”Ohjausryhmän jäseninä ainoat numerot, joita olemme käsittelyssä olevassa aineistossa nähneet, ovat olleet yksi synnytysten lukumäärää kuvaava taulukko. Tätä taustaa vasten ei mielestämme voi vakavasti esittää mitään arvioita työnjaon mahdollistamista muutoksista liittyivät ne sitten henkilöstön saatavuuteen tai taloudellisiin säästöihin.”, eriävässä mielipiteessä todetaan.
Allekirjoittajat eivät hyväksy, että jatkovalmistelun lähtökohdaksi voitaisiin automaattisesti ottaa raportissa mainittu viisi yliopistosairaalaa tai 5–8 keskussairaalaa.
Selvitys
Työryhmän näkemyksen mukaan sairaaloiden portaittaisuudesta, yhteistyöstä ja työnjaosta tulee säätää lailla. Vaikka muutokset tulisivat voimaan ja toimeenpantaisiin ajallisesti jaksottaen, tulee säädökset valmistella samanaikaisesti ja samassa hallituksen esityksessä.
Tehdyssä selvityksessä arvioitiin muun muassa väestön palveluntarvetta, eri alueiden erityispiirteitä, osaamisen ja henkilöstön riittävyyttä, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Huomioon tuli ottaa myös valmiuden ja varautumisen näkökulmat.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön edustajien lisäksi jäseniä oli jokaiselta hyvinvointialueelta joko työ- tai ohjausryhmässä. Uuttamaata edustivat HUS-yhtymä ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Petri Virolainen toimi työryhmän puheenjohtajana.
Päivystävät sairaalat ja terveyskeskukset syksyllä 2023
Yliopistollinen sairaala (laajan päivystyksen sairaala):
- Helsinki
- Turku
- Tampere
- Kuopio
- Oulu
Laajan päivystyksen sairaala:
- Lahti
- Lappeenranta
- Pori
- Seinäjoki
- Vaasa
- Jyväskylä
- Joensuu
- Rovaniemi
Muu 24/7 yhteispäivystyssairaala:
- Kotka
- Mikkeli
- Savonlinna
- Hämeenlinna
- Kokkola
- Kajaani
- Kemi
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden muut päivystyssairaalat:
- Hyvinkää
- Lohja
- Porvoo
- Oulainen
- Salo
- Valkeakoski
Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys (STM:n poikkeuslupa):
- Forssa
- Iisalmi
- Ivalo
- Jämsä
- Kouvola
- Kuusamo
- Pietarsaari
- Raahe
- Raasepori
- Varkaus
Lue täältä työryhmän esitys kokonaisuudessaan.
Uutinen päivitetty 11.1.2024 STM:n infon tiedoilla.
//korjattu 11.1. klo 13.39 lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsän sukunimi oikeaan kirjoitusmuotoon//
Kun tämänkin artikkelin lukee, niin tulee taas mieleen, miten halpa on ihmishenki. Ihmiselle ei anneta mitään arvoa, kun sen elämää ei kannata yhtään helpottaa, auttaa tai edes syntyä ihmisiä lisää. Jos sairaskohtauksen saat, muista saada se päivällä ja mielellään paikkakunnalla, jossa on toimiva sairaala. Kyllä kaiken perusta pitäisi olla ihminen. Nyt kaiken keskellä on raha ja valta.
Ensimmäisen vaiheen ainoat konkreettiset muutosesitykset koskevat perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamista kahdeksassa keskikokoisessa kaupungissa, suurimpana näistä n. 80 000 asukkaan Kouvola. Etäisyys lähimpään päivystyssairaalaan (Kotka, Lahti) olisi n. 70 km.
Miten ratkaisu on sote-uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltavissa? Tukeeko se perusterveydenhuollon vahvistamista vai entisestään erikoissairaanhoidon pohjattomia resurssitarpeita? Miten palvelujen taas-arvoinen saatavuus toteutuu? Miten ambulanssi- ja taksiralli edesauttavat taloudellisten tavoitteiden toteutumista? Ratkaiseeko esitys aikuisen oikeasti henkilöstön saatavuusongelmia?