Vain joka viides kunta pystyy hoitamaan sisäilman ongelmat
Tiedot käyvät ilmi kyselystä, joka toteutettiin ympäristöministeriön vetämässä Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa. Kyselyyn vastasi yli 220 kuntien leivissä olevaa kiinteistö- ja työsuosuojelupäällikköä sekä sisäilma-asioihin perehtynyttä terveydenhuollon ja -suojelun edustajaa. Vastaajat edustavat yli puolta Suomen kunnista.
Valtaosa vastaajista arvioi kunnassaan olevan liian vähän tai korkeintaan kohtalaisesti huonoon sisäilmaan perehtyneitä työntekijöitä, ja vain osan heistä katsottiin tietävän asiasta riittävästi. Aihepiirin erikoistuntemusta on alle puolessa kunnista.
–Tietysti on parantamisen varaa, mutta ongelmat koskevat lähinnä pieniä kuntia. On ymmärrettävää, ettei niissä ole hirveästi tietoutta, kun yksi ihminen joutuu osallistumaan melkein kaikkeen kaavoituksesta lähtien, tuumaa rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Huolestuttavia tuloksia
Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikön Juhani Pirisen mukaan kuntia kannustetaan yhteistyöhön sisäilma-asioissa. Varsinkin pienet kunnat kuitenkin turvautuvat herkästi konsulttien apuun, jos niillä ei ole omaa asiantuntemusta. Tällöin ongelmaksi muodostuu usein se, ettei kunta osaa tilata tarkoituksenmukaisia tutkimuksia.
Pirinen pitää kyselyn tuloksia huolestuttavina. Hän sanoo, että julkisten rakennusten sisäilmaongelmat pahenevat jatkuvasti.
–Valtaosa kunnista ei ole edes tutkinut kiinteistöjään eikä tiedä niiden kuntoa, Pirinen huomauttaa.
Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton arvioiden mukaan välitön korjaustarve on 1 300 koulussa ja 2 000:ssa hoitoalan rakennuksessa. Mukana on paljon sairaaloita ja päiväkoteja.
Pääosa rakennuksista on 40–50-vuotiaita. Pirisen mielestä ne olisi pitänyt peruskorjata viimeistään vuosikymmen sitten, mutta korjaustöitä on laiminlyöty.
Tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että uuden kiinteistön rakentaminen voi olla järkevämpää kuin vanhan remontoiminen.
–Jos kunta pystyy rakentamaan talon, mutta ei huoltamaan ja korjaamaan sitä, kunnan taloudenhallinnassa on jotakin perusteellisesti pielessä.
Kuntaliiton Ruokojoki uskoo, että jotkut kunnat yrittävät venyttää remontteja kuntauudistuksen yli. Samalla siirtyisivät päätökset rakennuksien kohtalosta.
Lisää koulutusta
Kyselyyn vastanneista yksikään ei ollut sitä mieltä, että sisäilmahaitat olisi ehkäisty ennalta omassa kunnassa. Sisäilma-asioiden koulutusta toivottiinkin laajasti. Juhani Pirisen mukaan asiantuntijoiden ja opetuksen määrä on ollut riittämätön, mutta tilanne on parantumassa.
Kuulijoissakin on ollut vikaa.
–Osa kuntien asiantuntijoista on tullut kurssille sillä asenteella, että heidän taloissaan ei ole ongelmia.
Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Kursseilla on nähty viime aikoina entistä enemmän tiedonjanoisia osallistujia.
(KL / STT / Riku Roslund)
