Valinnanvapauden aikataulu venyy - joustoa rahoitukseen
Hallituksen vastineen päälinjat julkistettiin maanantaina. Valinnanvapaus siirtyy vuoteen 2022, mutta nopeampikin saa olla. (Ville Miettinen)
Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vuoteen 2022, kireää menokehystä voidaan vähän löysätä ja EU-notifaatiota ei tarvita. Siinä olennainen sisältö hallituksen sote-vastineesta. Näillä muutoksilla hallitus arvioi voivansa hoitaa kuntoon perustuslakivaliokunnan esiin nostamat epäkohdat lakipaketissa.
-Muutokset, joita esitämme vastineessa ovat merkittäviä, mutta toisin kuin viime kesänä, muutokset eivät ole valinnanvapauden ja sote-uudistuksen perustyökaluja, vaan yksityiskohtia niiden äärellä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., arvioi.
Valinnanvapauden starttiin liikkumavaraa
Uutta vastineessa on valinnanvapauden eli suoran valinnan sote-palvelukeskusten startin lykkääminen jälleen vuodella eteenpäin. Uuden esityksen mukaan valinnanvapaus käynnistyisi vuoden 2022 alussa. Hallituksen vastineen mukaan maakunnalla on oikeus hakea aikaisempaa aloitusta, jos lain edellyttämät kriteerit ovat kunnossa ja valtioneuvosto luvan myöntää.
Myös vuoden lykkäys on mahdollinen, jos maakunnan sote-palikat eivät ole kunnossa. Ministeriön maakunnille tekemä kysely kuitenkin osoittaa, että suurin osa maakunnista ei valinnanvapauden suhteen jatkoaikaa kaipaa.
-Ensimmäiset maakunnat ovat oman arvionsa mukaan valmiita aloittamaan valinnanvapauden täytäntöönpanon vuoden 2020 aikana ja suurin osa vuonna 2021. Poikkeusmenettely on mahdollinen vuoden 2022 jälkeen, jos maakunta katsoo, ettei sote-kriteerit ole kunnossa, Saarikko lupasi.
Menokehyksiin tulossa joustoa
Perustuslakivaliokunta puuttui lausunnossaan maakuntien tiukaksi arvioituihin menokehyksiin. Kustannukset saisivat kasvaa sote-menojen osalta vain 0,9 prosenttia, jota on pidetty todella tiukkana.
Menokehystä ei uudessakaan esityksessä olla nostamassa. Rahoituslakiin esitetään kuitenkin uutta momenttia, jonka avulla maakuntien rahoituksen tasoa korotetaan, jos sote-palvelujen turvaaminen vaarantuu. Lisärahaan turvautuminen tietää kuitenkin maakunnan joutumista tiukkaan arviointimenettelyyn, jossa puntaroidaan, onko sillä edellytyksiä jatkaa itsenäisenä maakuntana.
-Olemme täsmentäneet rahoituksen joustomekanismeja. Maakuntien on mahdollista hakea lisärahoitusta äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Nyt maakunnan lisärahoitus tulee oikeudeksi, kun se aikaisemmin oli harkinnanvarainen. Maakunnan saama lisärahoitus käynnistää automaattisesti maakunnan arviointimenettelyn, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk.
Rahoitustasoa voidaan muuttaa
Mahdolliseksi tulee myös maakuntien menokehyksen korottaminen kautta linjan. Se kuitenkin edellyttää sitä, että rahat loppuvat vähintään 8 maakunnassa, joissa asuu vähintään 40 prosenttia kansalaisista.
-Järjestelmään pitää saada kokonaiskontrolli, muuten meidän rahat eivät riitä tulevaisuudessa. Edelleen kontrolli säilyy, vaikka voidaan tehdä pieniä muutoksia rahoituskehityksessä, oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., arvioi tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa ei vielä saatu selvyyttä maakuntavaalien ajankohtaan.
-Ensin pitää saada asiat päätettyä ja sen jälkeen katsoa vaalien ajankohtaan, ministeri Anu Vehviläinen vastasi kysymykseen vaalien ajankohdasta.
Aiheesta valtioneuvoston sivuilla
