Hankalaahan se oli, koota Juuan talousarvio ensi vuodelle.

– Erittäin heikot näkymät ensi vuoden osalta, kunnanjohtaja Markus Hirvonen sanoo. Hän antoi esityksensä ensi vuoden budjetista keskiviikkona 14. marraskuuta.

Juuan valtionosuudet ja verotulot ovat kutistuneet, kuten monessa muussakin kunnassa.

– Totta kai verotulot suhteessa tähän vuoteen nousevat, koska tänä vuonna oltiin pohjalla eikä pohjasta oikein voi mennä läpi. Silti Juuka jää reippaasti miinukselle vuoteen 2017 verrattuna, Hirvonen sanoo.

Kuntatalous ei ole kehittynyt yhtä paljon kuin kansantalouden kasvu antaisi ymmärtää.

Yksi syy on, etteivät kuntalaiset tienanneetkaan niin paljon kuin ennakkoon arveltiin. Niinpä palkansaajille maksetaan tänä vuonna poikkeuksellisen suuret veronpalautukset.

Juuassa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei kunnallisveroa koroteta. Kunnan tuloveroprosentti on 20,75.

– Jos katsoo puhtaasti ensi vuotta, niin ehkä olisi pitänyt korottaa. Mutta verotuksen tilanne on niin poikkeuksellisen heiluva, ettemme tiedä mikä on pitkän aikavälin normaali taso. Päätimme, että ensi vuosi katsotaan rauhassa. Pystymme siihen, koska kunnan taloudella on vahva pohja, Hirvonen sanoo.

Kunta on saanut toimintakulunsa kuriin. Jokainen eläköityminen ja uusi työpaikka katsotaan tarkkaan. Kunnan kiinteistöjä ei säälitä.

Keskiviikkona 14. marraskuuta Juuka ilmoitti vuokraavansa osan kunnantalosta paikallisille yrityksille. Kunnan henkilöstö tekee entistä vähemmän perinteistä toimistotyötä, jo 13 työhuonetta on kunnantalolla tyhjillään.

– Ne lämmitetään joka tapauksessa, eikä meillä ole sisäilmaongelmia. Meillä oli ajatus, että otetaan ne käyttöön. Mikään ei ole pyhää tässä keskustelussa, Hirvonen sanoo.

Edes sosiaali- ja terveyspalveluiden menot eivät rasita kunnan taloutta kohtuuttomasti.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Siun sote, on sopinut menojen kasvukatoksi 2,8 prosenttia. Pari edellisvuotta kasvu on pysynyt nollassa. Se on suuri huojennus Juuan budjetille.

– Jos sote-menot kasvaisivat samalla tavalla kuin monessa muussa maakunnassa, meillä ei olisi mahdollisuutta selvitä, Hirvonen sanoo.

Tulot laskevat, menot kasvavat

Kunnat laativat budjettejaan nyt tilanteessa, jossa kuntatalouden tila ja ennusteet ovat yhtäkkiä pudonneet.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan etenkin verotulojen heilunta on ollut “tuskaa tuova piirre” kunnille.

– On todella ikävä piirre, että hyvä talousvire ja työllisyyden kasvu eivät ole välittyneet kuntatalouden kassaan. Viime vuoden tulopohja arvioitiin väärin, Punakallio sanoo.

Nyt kuntien on kiskottava rahaa tältä vuodelta.

Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat ensi vuonna. Punakallion mukaan se iskee armottomasti etenkin niihin kuntiin, joissa vuosityöajan pidennys, erikoissairaanhoidon keskittäminen ja muut sopeutuskeinot eivät ole tuoneet tavoiteltuja säästöjä.

Kuntaliiton elokuisen arvion mukaan tällaisia kuntia on paljon. Siitä huolimatta kuntien valtionosuuksia on leikattu hallituksen olettamien säästöjen perusteella.

Kutistuvat verotulot ja valtionosuudet tuottavat toteutumatta jääneiden säästöjen ja kasvavien menojen kanssa päänsärkyä budjettien valmistelijoille.

Punakallion mukaan varsinkin sote-toimialan kustannukset ovat nousseet odotettua enemmän.

Veroja ei nosteta

Kuntien veropäätöksissä hankala tilanne ei kuitenkaan juuri näy.

– Se on ehkä vähän yllättävääkin. Kun jokin aika sitten silmäilin kuntajohtajien esityksiä, niissä oli paljon korotusesityksiä. Ajattelin, että nyt tulee ropinalla korottajia ja ensi vuonna ainakin 100 korottajaa. Mutta nyt kun valtuustot ovat käsitelleet esitykset, olen joutunut laskemaan arviota, Punakallio sanoo.

– Veronkorotusten suhteen ollaan oltu hyvin varovaisia.

Hän arvioi, että poliittinen paine pitää verot ennallaan on nyt tavallistakin kovempi. Kunnat “kääntävät mieluummin kivet ja kannot” säästöjen löytämiseksi, ovat valmiita ottamaan vaikka vähän velkaakin.

– On tehty säästöohjelmia. Investointeja on lykätty. Sillä on tasapainotettu budjettia.

– Mutta kyllä tämä väistämättä sinne henkilöstöön ja palveluihin iskee, tavalla tai toisella. Ainakin jollakin aikavälillä.

Kahden kerroksen kuntia

On kunnissa hyvin pärjääviäkin. Esimerkiksi Helsingillä menee edelleen hyvin. Vuoden 2017 hyvä valtakunnallinen kuntataloustilanne syntyi pienellä kuntien joukolla, jota Helsinki johti.

Punakallion mukaan ei kuitenkaan voi sanoa, että kaikilla isoilla kaupungeilla menisi hyvin. Esimerkiksi Turku ja Tampere ovat olleet ongelmissa.

– Talousahdingosta kärsiviä on varmasti enemmän kuin niitä, joilla menee hyvin. Tämä toinen ääripää on hurja.

Kuntien väliset erot ovat kasvussa. Kunnat jakautuvat entistä selvemmin kahteen kerrokseen.

Toivottomalta kuntatalouden tilanne ei kuitenkaan näytä.

– Ei se ihan mahdoton ole 1990-luvun lopusta alkavaan pitkään aikasarjaan verrattuna, Punakallio lohduttaa.

Pidemmällä perspektiivillä kuntatalous mitä todennäköisimmin asettuu perinteisillä tasapainomittareilla “ihan hyvään asentoon”.

Viime vuodet ovat olleet kunnille keskimäärin paranevan talouden aikaa.

– Kun nyt tulee vähän heikompi vuosi, niin se voi tuntua niin mahdottoman heikolta, Punakallo sanoo.

Hän muistuttaa, ettei kuntien velkaantuminen kuitenkaan ole kovin syvää – ainakaan valtioon verrattuna.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*