Valtuustojen puheenjohtajat kertovat toiveensa tulevalle vuodelle kunnissa: Fokus asukkaiden hyvinvointiin, lisää investointeja, ei enempää veronkorotuksia

Kulunut vuosi on ollut kuntakentällä tapahtumantäyteinen, eikä yllätyksiltäkään ole vältytty. Kysyimme kunnan- ja kaupunginvaltuustojen puheenjohtajilta, kuinka vuosi heidän kunnassaan on sujunut. Pyysimme heitä myös esittämään toiveensa kotikunnan tulevalle vuodelle. Lue alta viiden puheenjohtajan vastaukset:

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok):

– Kohisten kasvavassa Lempäälässä kulunut vuosi oli kasvun ja kehityksen vuosi, jolloin panostettiin erityisesti kuntalaisten liikuntaan esimerkiksi uimahalli-kylpylän, liikuntahallien ja tekojääradan osalta. Vuoden 2026 Asuntomessujen valmistelu oli myös aktiivista koko vuoden. Samalla valmisteltiin myös tulevaa kaavoitusta, koska kolmostien suunniteltu oikaisu mahdollistaa tulevaisuudessa sekä rautatieaseman että uusia asuin- ja yritysalueita. Haasteita vuoteen toi heikosti valmisteltu sote-uudistus ja sen vaikutukset kunnan talouteen.

Toiveet tulevalle vuodelle:

– Toivon, että Lempäälä jatkaa nykyisellä kasvun linjalla, jossa valmistaudutaan tuleviin liikenneyhteyksien parannuksiin ja niiden mahdollistamiin uusiin merkittäviin yritys- ja asuinalueisiin. Käynnistyvä sopeutusohjelma tervehdyttää kunnan taloutta ja turvaa peruspalvelut ilman veroprosentin lisäkorotuksia. 

Suonenjoen valtuuston puheenjohtaja Kirsi Nuutinen (kesk):

– Tervehdys Mansikkakaupungista! Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen: soteuudistus on tuonut paljon muutoksia kuntalaisten aikaisemmin käyttämien palvelujen saatavuuteen, henkilöstö on vaihtunut, epävarmuus on lisääntynyt verrattuna aikaisempaan. Meillä oli todella laadukkaat palvelut aikaisemmin. Haasteita riittää tietenkin myös väestön ikääntymisen myötä. Syntyvyyden väheneminen on tosiasia, joka vaikuttaa siihen, että joudumme miettimään vakavasti kouluverkon laajuutta.

– Olemme panostaneet erityisesti liikuntakeskukseen ja sen ohella ulkoliikuntapaikkojen kuntoon, tavoitteena hyvinvoiva suonenjokelainen. Saimme juuri hyviä uutisia yritysrintamalta. Miljoonainvestointi marjojen jalostukseen on hyvä joululahja koko alueelle.

Toiveet tulevalle vuodelle:

– Toiveena on, että kuntatalous pysyisi plussan puolella. Nyt tiedossa olevat ennusteet tuleville vuosille ei hyvää lupaa.

Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Ponkala (kesk):

– Itärajan sulkeutumisen seurauksena kiinnostus Torniota ja Ruotsin rajaa kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Huoltovarmuudenkin kannalta esimerkiksi ratayhteys länteen on ensiarvoisen tärkeä. Oli hienoa, että Laurila-Tornio/Haaparanta -rautatien sähköistys käynnistyi kuluvana vuonna. Tältä osin töitä jatketaan niin, että kansainvälinen henkilöjunaliikenne käynnistyy 2025.

– Merilapin kunnat, Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio päättivät, että Tornion kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Vuonna 2024 valmistaudutaan palvelujen vastaanottoon.

Toiveet tulevalle vuodelle:

– Tornioon suunniteltujen isojen energian tuotantoon liittyvien investointien eli tuuli-, vety-, aurinko- ja pienydinvoiman investointisuunnitelmien eteneminen myönteisesti jatkuisi.

– Valtionosuusuudistus etenisi ja selkeytyisi. Kuntia ei käytettäisi hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa.

– Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa ei laitettaisi valtionosuuksien tasausjärjestelmään.

Lapinlahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Minna Rissanen (ps):

– Lapinlahdella kulunut vuosi oli yhdellä sanalla mielenkiintoinen. Syksyyn saakka kuntaa johdettiin hallintojohtajan (vs./vt. kunnanjohtaja) oman viran ohella ja johtavien kuntapäättäjien yhteistyöllä. Uusia johtavia viranhaltijoita aloitti alkuvuodesta useita, joten elimme vahvaa muutosvaihetta. Kunnanjohtajan rekrytointityö vei aikaa paljon enemmän kuin osasin arvata. 

– Taloudelliset haasteet olivat tiedossa. Meillä oli ennen hyvinvointialuetta oma kunnallinen sote. Jälkiviisaana voi sanoa, että se oli iso virhe. Kuntalaisilla oli kyllä keskimääräistä paremmat sote-palvelut, jos jotain positiivista asiassa oli. Kuluvana vuonna olisi pitänyt pystyä kerryttämään puskuria tuleville laihoille vuosille. Tässä vaiheessa vuotta näyttää siltä, että siinä osittain onnistutaan hieman ennakoitua paremman valtionosuuden sekä runsaamman verotulokertymän myötä. Totuus kuitenkin on, että Lapinlahti on Pohjois-Savon ainoa kunta, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää.

– Syyskuun alussa aloittanut kunnanjohtaja pääsi heti tositoimiin, sillä vuoden 2024 talousarvio on vähintäänkin haastava. Tällä valtuustokaudella olen pitänyt tärkeänä oikean tiedon mahdollisimman laajalle levittämistä ja aika säännöllisesti on pidettykin valtuustoryhmien puheenjohtajapalavereita. Mielestäni tämä on tuottanut tulosta ja on aikaansaatu avoimempaa keskustelua. On kenties helpottanut päätöksentekoa, kun asioista puhutaan ennakkoon. Kunnanjohtaja tarttui härkää sarvista, ja talouden tasapainottaminen on jo muuttunut lihaksi pelkkien puheiden ja suunnitelmien sijaan. 

– Mainitsemisen arvoista on se, että kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa aloimme elvyttää kunnan ja yrittäjäjärjestöjen välistä yhteistyötä. Meillä on liitoskunta, niin joitakin juttuja on kaksin kappalein, muun muassa yrittäjäjärjestöjä. Aloitimme kunnanhallituksen vierailut paikallisiin yrityksiin, joita on huimat yli viisisataa. Tämä on paljon noin 9 000 asukkaan kunnassa. Toki suuri osa on mikroyrityksiä, mutta meillä on useita muutaman kymmenen henkilön työpaikkoja ja suurimpana Valion noin kolmensadan työntekijän tehdas. Nyt vajaan vuoden toiminta on jo tuottanut tulosta ja meillä on hyvä keskusteluyhteys yrittäjien kanssa. Luottamusta rakennetaan.

– Tuulivoimakeskustelut kävivät välillä liian kuumaksi. Päättäjät hukkuvat vastustajien info-vyöryyn ja kannattajat eivät uskalla puhua ääneen. Tämä on erittäin vaikea asia meidän kunnassamme.

Toiveet tulevalle vuodelle:

– Jokaisella luottamushenkilöllä olisi intohimoa tarttua asioihin, tutustua niihin ja osallistua käytäviin keskusteluihin sekä päätöksenteossa ajatella asioita laaja-alaisesti.

– Viranhaltijat osaltaan muistavat kuntastrategian velvoitteet ja sen, mihin me yhdessä tähtäämme. Meidän kaikkien tehtävänä on palvella kuntalaisia. Palveluita voidaan uudistaa, niitä on kuitenkin tuotettava vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa.

– Kunnan 150-vuotisjuhlavuodesta jokainen kuntalainen pääsisi osalliseksi tekemällä tai osallistumalla tapahtumiin. Iloa ja yhdessä tekemisen meininkiä ei saa unohtaa.

Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen (sd):

– Leppävirralla on positiivinen pohjavire tekemisessä. Meillä on tiedossa tiukkeneva kuntatalous ja tarve palata talouden tasapainottamisen tielle. Näen, että älykäs sopeutuminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa on meidän tiemme. Olemme tehneet jo valinnan Keski-Savon työllisyysalueen toiminnasta. Kuntapalvelujen laadun ja asukkaiden hyvinvoinnin on oltava ensisijainen elinvoiman lähde lähitulevaisuudessa seinien rakentamisen sijaan. Itselleni tämä ajattelu tuo toivoa tulevasta. 

Toiveet tulevalle vuodelle:

– Positiivista ja tulevaisuuteen uskovaa mieltä. Ollaan ylpeitä sitkeästä ja modernista kunnastamme!

– Valtatie viiteen panostuksen eteneminen sekä Riikinvoiman alueen edistäminen. 

– Fokuksen siirtoa asukkaiden hyvinvointiin ja palvelujen sisällölliseen laatuun erityisesti sivistystoimessa. 

Lue myös:

Viisi velatonta kuntaa paljastaa salaisuutensa – ”Tervetuloa tutustumaan ja ottamaan mallia pienistä kunnista!”