Valtuuston verran ehdokkaita on löydyttävä – Pelkosenniemellä lista vielä vajaana
Kunnissa on löydettävä vähintään saman verran ehdokkaita kuntavaaleihin, kuin valtuustossa on paikkoja tarjolla. Muussa tapauksessa määrätään kunnalle uusi vaalipäivä.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa vähiten pyrkyä valtuustoon ehdokasmäärällä mitattuna oli Alavieskassa ja Kyyjärvellä, jossa molemmissa oli ehdolla vain 1,4 ehdokasta jokaista avoinna olevaa valtuustopaikkaa kohden. Pelkosenniemellä on vaarassa irrota valtuustopaikka tällä kertaa vielä helpommalla.
Pelkosenniemellä löytyi 9.3. mennessä vasta 9 ehdokasta, kun valtuustossa olisi avoinna 13 paikkaa. Tilanne on erikoinen suomalaisessa vaalihistoriassa, mutta toisaalta aikaa lähteä ehdolle on vielä toukokuun 4. päivään saakka.
Vaalit on joka tapauksessa pidettävä ja vähintään sopuvaalien vaatima 13 ehdokasta tulee löytyä. Jos ei nyt, niin myöhemmin. Laki ei anna armoa.
-Kyllä ne puuttuvat ehdokkaat kannattaa löytää. Jos lista jää vajaaksi, niin kunnan on pyydettävä meiltä uusi vaalipäivä. Laki ei mahdollista sitä, että valtuustossa ei olisi minimimäärää ehdokkaita, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kannustaa.
Sopuvaalit viimeksi Velkualla
Jos ehdokkaita löytyy lopulta tasan 13, niin edessä on sopuvaalit. Tällöin kaikki ehdolle asettuvat saavat paikan valtuustossa ilman äänestyksiä. Edellisistä sopuvaaleista kuntatasolla on aikaa jo yli 40 vuotta. Sellaiset järjestettiin Velkualla vuonna 1980.
-Jos kunta 14.5. toteaa, että meillä on vain 13 ehdokasta, niin varsinaisia vaaleja ei tarvitse pitää. Vahvistetaan vain ehdokasasettelu ja siinä vaiheessa, kun muut kunnat vahvistavat äänestystuloksen, niin kyseinen kunta vahvistaa ehdokasasettelun pohjalta vaalituloksen, Jääskeläinen kertoo.
Kuntavaalien siirto antoi ehdokasasettelulle lisäaikaa. Vielä on mahdollisuus myös poliittisen uran aloittamiseen Pelkosenniemellä, vaikkei olisi siellä koskaan ennen edes käynyt.
-Ehdokasasettelu on yhä avoinna. Jos kirjat ovat Pelkosenniemellä viimeistään 23. huhtikuuta, niin silloin on vaalikelpoinen asettumaan ehdolle kuntavaaleissa, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen toteaa.
Maasta se pienikin ponnistaa
Kuntalehden Suomen pienimpiin kuntiin tekemän soitto- ja sähköpostikierroksen perusteella pienissä kunnissa on löytynyt kohtuullisen hyvin ehdokkaita jo tässä vaiheessa. Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Luhangalla on tiedossa 22 ehdokasta 15 valtuutetun paikalle. Sama oli ehdokasmäärä myös vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Lestijärvi on samaa noin 700 asukkaan kuntakokoa ja siellä on ehdokkaita kuntavaaleihin tiedossa kaksi enemmän eli 24. Sama määrä ehdokkaita on tiedossa myös naapurikunnassa Halsualla.
Manner-Suomen alle 1000 asukkaan kunnista eniten tunkua valtuustoon on Kuntalehden keräämien tietojen perusteella tässä vaiheessa Kustavissa, jossa ehdokkaita listoilla on jo 34. Kustavissa on valtuustossa paikkoja 15 ja sama määrä valtuutettuja tarvitaan Karijoella, jossa ehdokkaita on tiedossa tällä hetkellä 29. Kaikista alle 1000 asukkaan kunnista emme valitettavasti ehdokastietoja saaneet.
Pelkosenniemen naapurikunnassa Savukoskella on ehdokkaita eri ryhmien listoilla jo 29. Valtuustossa paikkoja on 13.
Perussuomalaisista lisää ehdokkaita
Monen pienen kunnan ehdokasmäärissä näkyy erityisesti perussuomalaisten suosion vahva kasvu, joka on realisoitunut innokkuutena lähteä kuntapäättäjäksi. Viime kuntavaaleissa jutun alussa mainitusta Alavieskasta oli tyrkyllä vain 29 ehdokasta 21-paikkaiseen valtuustoon, niin tällä hetkellä tiedossa on jo 34 nimeä. Kun viime kuntavaaleissa perussuomalaisilla oli vain viisi ehdokasta, niin nyt listalla on 12 ehdokasta.
Alavieskan kanssa Kyyjärvi oli toinen kunta, jossa kevään 2017 kuntavaaleissa oli vain 1,4 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden. Nyt Kyyjärvellä on tiedossa jo kolme ehdokasta viime vaaleja enemmän, joten kuntapolitiikka kiinnostaa, vaikka kaiken todennäköisyyden mukaan edessä onkin valtuustokauden aikana pakkoliitos Karstulan kanssa. Perussuomalaisten ehdokkaiden määrä kunnassa on kasvanut viime vaaleihin verrattuna kahdesta kuuteen.
Tiedätkö sinä Pelkosenniemen lisäksi kunnan, jossa listat eivät ole täyttyneet? Lähetä aiheesta uutisvinkki toimittajalle sähköpostiin pekka.moliis@kajaani.net
Ehdokkaitten vähäisyyteen on monia syitä. Kuntapäättäjän työ ei ole helppoa. Mutta nyt mitä ilmeisimmin päällä oleva koko kansan terveyttä uhkaava vaara on suurempi tekijä kuntavaalihaluttomuuteen, kuin kyetään näkemään. Epävarmuus kuvaa tilannettamme.
Kulkutauti, mitä kutsumme koronaksi, on arvaamattomilla tavoilla keskuudessamme vielä toukokuussa, jolloin pitäisi kuntavaaliehdokkaitten jo kovasti kampanjoida ihmisten parissa. Normaalista vaaleja edeltävästä vaalitaistelusta ei ole mitään varmuutta.
On hyvin todennäköistä, että kulkutauti vaarantaa vaalit kesäkuussakin ja ainakin aiheuttaa lisäkustannuksia kunnille erikoisjärjestelyistä.
Kaikkein järkevintä ja yksinkertaisinta olisi siirtää kuntavaalit aiempaan normaaliin ajankohtaansa ensi syksylle ja aloittaa uusi valtuustokausi vuodenvaihteessa.