Valviran tiukentunut linjaus pahentaa pulaa sosiaalityöntekijöistä
Mistä löytyy turvallinen aikuinen lastensuojelun asiakkaille? Siinä kysymys, johon hyvinvointialueilla joudutaan etsimään ratkaisua, sillä Valviran tiukentunut laintulkinta vie merkittävän osan sosiaalityön henkilöstöresurssista.
Pula sosiaalityöntekijöistä on tuttu juttu jo vuosien takaa. Jotenkin on kunnissa ja nyttemmin alueilla pärjätty, mutta Valviran ottama uusi tiukka linja sosiaalityöntekijän sijaisten kelpoisuusehtojen suhteen on lyönyt ällikällä hyvinvointialueet. Valviran heinäkuussa 2023 tekemän ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
-Tilanne on hankala. Laki ei ole muuttunut, mutta valvontaviranomaisen kanta on, Hyvilin johtava juristi Sami Uotinen pohtii.
Valviran mukaan valvontaviranomaisen verkkosivuilla oleva teksti vastaa nyt lainsäädäntöä ja Valtioneuvoston apulaisoikeuskanslerin sijaisen vuonna 2018 tekemää ratkaisua. Vuosikausia on kunnissa ja kuntayhtymissä tulkittu lakia väljemmin, mutta nyt tilanteessa on tulossa selkeä tiukennus.
-Tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä koskevassa valvontaviranomaisten ohjauksessa on mahdollisesti ollut epäyhtenäisiä tulkintoja, mitä nyt selvitämme, sanoo johtaja Helena Mönttinen Valviran julkaisemassa tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sijaiskelpoinen vain vuoden ajan?
Uusi tulkinta pudottaa pois ison joukon sijaisena toimivia henkilöitä sosiaalityön vahvuudesta. Uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää ole sijaiskelpoisia. Samoin muutoksia tuli tulkintaa siitä, kuinka kauan sijaiskelpoinen voi työskennellä tilapäisenä sosiaalityöntekijänä.
-Perinteinen tulkinta sijaisten vuoden määräaikaisuuden suhteen on ollut se, että jos pätevää hakijaa virkaan ei löydy, niin voidaan ottaa sijaiskelpoinen hakija enintään vuoden määräajaksi. Jos seuraavassakaan haussa ei löydy pätevää hakijaa, niin voidaan ottaa jälleen vuodeksi sijaiskelpoinen hakija, joka voi olla vaikka sama kuin aiemmin sijaisuutta hoitanut, Uotinen kertoo.
-Nyt Valviralla vaikuttaa olevan tiukempi kanta asiaan. Hyvinvointialueilta saadun tiedon mukaan Valvira tulkitsee tätä niin, että jos henkilö on toiminut vuoden ajan missä tahansa, hän ei enää voi olla sijainen toisessa paikassa. Jatkossa sama henkilö saisikin olla sijaisena vain vuoden, Sami Uotinen jatkaa.
Samoja pykäliä siis tulkitaan eri tavalla hyvinvointialueilla ja Valviran suunnalla. Tulkinnanvaraa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa löytyy.
-Säädöstä ei aikanaan hyväksytty siinä muodossa, kuin sitä esitettiin ja missä muodossa se sosiaali- ja terveysministeriöstä lähti, vaan eduskunta muutti sitä käsittelyn aikana. Hallituksen esitys ei tästä syystä juurikaan tarjoa tulkinta-apua. Valiokunnan mietinnön perustelut ovat myös suppeat, Uotinen huomauttaa.
Satojen sijaisten työt päättyvät
Tällä hetkellä hyvinvointialueilla ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelee yhteensä 521 tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivaa työntekijää. Tästä joukosta noin puolet on suorittanut sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa eikä heillä ole voimassa olevaa tutkinto-oikeutta yliopistossa. He eivät enää jatkossa kelpoisia toimimaan sosiaalityöntekijän sijaisina.
-Ei niitä sijaispäteviä ole noin vain otettavissa. Mistään ei löydy sellaista määrää Valviran ehdot täyttäviä opiskelijoita. 521 sijaisena toimivaa sosiaalityöntekijää on noin 12 prosenttia sosiaalityön resursseista, Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen laskeskelee.
Suurin osa sijaisuuksia tekevistä sosiaalityöntekijöistä työskentelee lastensuojelussa. Kun keskimäärin yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on 35 asiakasta, niin suotta ei tilanteesta huolissaan olla. Tuhannet lapset ja nuoret ovat vaarassa menettää oman sosiaalityöntekijänsä.
-Se tarkoittaa sitä, että meillä jää suuri joukko lapsia ilman omaa sosiaalityöntekijää. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten palvelujen järjestäminen sakkaa ja tämä kaatuu sitten hyvinvointialueiden niskaan, Puustinen-Korhonen toteaa.
Alueet ihmeissään
Kentän huoli on kantautunut Helsinkiin saakka. Kun hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki tulivat asiassa julkisuuteen muutama päivä sitten, niin sähköpostit ovat laulaneet on sen jälkeen. Yhtään ei tilannetta auta vuoden 2024 alusta voimaan tuleva lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoituksen kiristäminen.
-Olen saanut tämän viikon aikana toistasataa sähköpostia hyvinvointialueilta asiaan liittyen. Niissä kysytään, että mitä pitää tehdä jatkossa. Alueilla on runsaasti virkasuhteita, jotka päättyvät vuodenvaihteessa, eikä ole olemassa opiskelijoita, joita palkata tilapäisiksi sosiaalityöntekijöiksi, Aila Puustinen-Korhonen kertoo.
Keusotella lähes kolmannes sijaisia
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote on yksi niistä alueista, joihin Valviran tiukentunut tulkinta iskee erityisen lujaa.
-Meillä on 45 tilapäistä sosiaalityöntekijää. Se on 30 prosenttia meidän sosiaalityöntekijöiden määrästä. Heistä suurin osa työskentelee lastensuojelussa, jossa jokaisella pitää olla lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Siihen tehtävään ei esimerkiksi sosionomi käy, toteaa Keusoten lastensuojelun päällikkö Suvi Salin.
Keusoten alueella sosiaalityöntekijöistä on jo pitkään ollut huutava pula. Senpä takia työntekijöitä on kannustettu hakeutumaan opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi.
-Meidän tilapäisten sosiaalityöntekijöiden joukossa on henkilöitä, jotka ovat alalla pitkään työskennelleitä henkilöitä ja lähteneet sitten opiskelemaan. Pitkän linjan sosionomit tai sosiaaliohjaajat ovat jo tottuneet työskentelemään lastensuojelussa, eikä heitä työn sisältö enää kauhistuta, Salin kertoo.
-Olemme kannustaneet eri keinoin meidän työntekijöitä opiskelemaan, meillä on siihen erilaisia kannusteita ja tukia. Nyt tuo työ on vaarassa valua alas kuten vesi hanhen selästä. Jos sosiaalityöntekijäksi opiskeleva henkilö saa olla opiskelujen aikana vain yhden vuoden tilapäisenä työntekijänä, niin meiltä loppuvat työntekijät, Suvi Salin jatkaa.
Täysin oikein. Varsinkin lastensuojelua on pyöritetty kymmeniä vuosia epäpätevillä työntekijöillä. Onko lasun tilanne parantunut? Ei ole. Nyt hyvinvointialueilla ei ole enää edes epäpätevien palkasta vähennyksiä, vaan saavat myös saman palkan vuodesta toiseen.
Tervetuloa pätevät työntekijät meille lastensuojeluun töihin.
Olisiko nyt viimein pakko toimia ja miettiä, miten työntekijät meillä pysyy.
T.Lastensuojelun sosiaalityöntejä yli 10v kokemuksella
Eli sossu10v otat mieluummin parin työntekijän työt itsellesi, kuin että virkaan johon ei ole hakijoita palkattaisiin sijaisen kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä? Onnee!
Laillistettuja sosiaalityöntekijöitä olisi ihan riittävästi hyvinvointialueiden virkoihin, mutta me haluamme hakeutua muihin töihin. Jos hyvinvointialueet laittaisivat kuntoon palkkauksen, resurssoinnin (eli riittävästi virkoja / työyksikkö), muut työolosuhteet ja johtajuuden, ei tarvitsisi ”vinkua”, ettei rekry vedä.
Meillä resurssit, asiakasmitoitus ja palkka ovat kohdillaan, työyhteisö on hyvä, eikä vaihtuvuuttakaan paljon ole, mutta hakijoita ei yhtä kahta lukuunottamatta ole. Lastensuojelutyö ei kaikkia kiinnosta, eikä kaikille myöskään sovi, lisäksi saman palkan saa muualta helpommalla. Itse olen tyytyväinen, että motivoituneet sosiaalityötä opiskelevat ovat voineet toimia sosiaalityöntekijöinä ja todella toivon, että jatkossakin voivat.