Vantaan kotihoito toimii tilastoista huolimatta
Vanha vale, emävale ja tilasto-hokema putkahtavat väkisinkin kyynisen toimittajan mieleen, kun keskustelee eri puolilta maata olevien vanhustyön ammattilaisten kanssa. Vantaa oli yksi niistä isoista kaupungeista, joita THL:n keskiviikkona julkaisemassa tutkimusraportissa nostettiin kotihoidon osalta tikun nokkaan.
THL:n keräämään rekisteriaineiston mukaan Vantaalla asiakkaiden keskimääräiset kotihoidon käyntimäärät ovat laskeneet kahden vuoden aikana, mutta samaan aikaan asiakasmäärät ovat voimakkaasti kasvaneet.
-Me emme suoraan tunnista näitä lukuja. Meidän omien tilastojen mukaan kotihoidon käyntimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Asiakasmäärissä on toki viimeisen viiden vuoden aikana kasvua tapahtunut, mutta ei se mitään erityisen voimakasta ole ollut, pohdiskelee Vantaan vanhuspalveluiden avohoidon palvelupäällikkö Päivi Keskinen.
THL:n vertailema rekisteriaineisto on kerätty yhdeltä viikolta marraskuulta 2016, kun vanhuspalveluissa on tiedossa tilastot koko vuoden ajalta.
-Kahden viime vuoden Hilmo-laskennassa on suunnittelijamme mukaan ollut ongelmia. Vuoden 2015 laskennassa sieltä oli puuttunut käyntejä ja viime vuonna on ollut sama tilanne. Tästä laskennan toimittamisen yhteydessä kommentoitiin THL:ään. Pitää myös huomioida, että kun oman henkilöstön määrä ei ole kasvanut, niin meidän ostopalvelujen määrä on noussut, Keskinen huomauttaa.
Tyytyväisiä asiakkaita
Yli 75-vuotiaista vantaalaisista asui tämän vuoden heinäkuussa kotona 93 prosenttia. Kotihoidon palveluissa henkilöstövahvuus on 230, mutta määrässä mukana myös esimiehiä.
-Tuottavuudessa olemme aika lähelle saavuttaneet sen tason, mikä on saavutettavissa. Jos edelleen käyntimäärien kasvu jatkuu, niin tarvitsemme lisää henkilöresursseja. Olemme joka vuosi niitä esittäneet ja tälle vuodelle niitä sitten saimme. Eihän 11 vakanssia paljon ole, mutta se auttaa tilannetta. Kaikkiaan meillä on kentällä olevia työntekijöitä kotihoidossa noin 220, Päivi Keskinen kertoo.
Kahden vuoden välein tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn kouluarvosana palvelujen laadusta oli viimeksi 8,6.
-Meidän asiakkaat ovat keskimäärin erittäin tyytyväisiä. Varmasti työntekijöiden työtahti on kiireistä ja paineista, mutta kriisissä emme ole, vaikka Superin puheenjohtaja aika ajoin näin väittää. Tuollaiset lausunnot vain ovat haitaksi koko alalle. Kuka nuori haluaisi lähteä sellaiselle toimialalle töihin, joka on kriisissä, Keskinen kysyy.
Laitosreservi puuttuu
Yksi mittari, joilla kuntien välistä tehokkuutta palvelujen kehittämisessä vertaillaan, on laitospaikoista luopuminen.
-Meidän ”ongelma” on se, ettei tänne nuorena kaupunkina ole mitään vanhusten laitosasumista päässyt vanhojen kaupunkien tapaan muodostunut. Vantaalla ei ole ollut sellaista suurta laitospaikkaresurssia, jota purkamalla voidaan siirtää resursseja muualle, Keskinen huomauttaa.
Vuoden 2016 alusta Vantaalla on panostettu ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin. Kokemukset toiminnasta ovat hyvät.
-Keskitetty asiakasohjausyksikkö on tuonut taatusti tasa-arvoa ikäihmisten palvelutarpeen arviointiin. Nyt arviointi suoritetaan kaikkien asiakkaiden osalta samoin perustein ja saamme ihmisille juuri heidän tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan, palvelupäällikkö Päivi Keskinen uskoo.
Kuntalehdessä aiheesta aiemmin
