Vapaaehtoisilla iso merkitys väestönsuojelussa – "Tässä ei vain kouluteta massaa vaan osaava ja sitoutunut resurssi"

Mika Rinne, teksti

Jyväskylässä turvallisuustilanteen muutokseen on varauduttu kouluttamalla toimintaryhmiä väestönsuojien käyttöönottoa varten.

Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan ja reserviläisjärjestöjen aktiivitoimija ja kouluttaja Juha Vimpari kertoo, että kyse on aktiivisesta valmiudesta.

– Tässä ei vain kouluteta massaa vaan osaava ja sitoutunut resurssi, joka voidaan hälyttää paikalle pyörittämään väestönsuojien toimintaa. Pelastuslaitoksella riittää tehtäviä yli oman kapasiteetin, jos kriisi iskee päälle, Vimpari selvittää.

Koulutuksia ovat järjestäneet yhteistyössä Vapepa, Maanpuolustuskoulutus MPK, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen pelastuslaitos.

– Tämä on hyvä konsepti. Ryhmät ovat koulutettuja, sitoutuneita ja he ovat harjoitelleet eli paikat ovat tuttuja. Lisäksi tässä hyödynnetään Vapepan järjestöverkostoa ja viranomaiskanavaa ryhmien käyttöönotossa, Vimpari toteaa.

Hänen mukaansa Vapepan kautta halutaan mahdollistaa, että järjestöt pystyisivät tarjoamaan osaamistaan yhteiskunnan ja viranomaisten avuksi.

– Kaikki eivät ole esimerkiksi sodanajan joukkoihin sijoitettuja ikänsä puolesta. Heillä on kuitenkin osaamista, verkostoja ja perheen ruuhkavuodet ovat takana, joten he pystyvät osallistumaan toimintaan.

Liina Kuusela ja Juha Vimpari Jyväskylän Kuokkalan väestönsuojassa. Kuva: Mika Rinne

Palveluja kaikissa olosuhteissa

Poikkeusoloissa tai sotatilanteessa kuntien palvelujen tarve laajenee. Jyväskylän kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Liina Kuusela pitää vapaaehtoisten roolia tärkeänä kunnan varautumisessa.

– Meille tulisi henkilöstövajausta ja samanaikaisesti jouduttaisiin tuottamaan palveluita entistä enemmän ja laajemmalle joukolle. Silloin on äärettömän tärkeää, että meillä on koulutetut ja helposti hälytettävät vapaaehtoiset tukena siviilivalmiustehtävissä, Kuusela sanoo.

Puolustusvoimat kutsuisi todennäköisesti ison osan kuntien henkilöstöstä palvelukseen ja osa määrättäisiin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin.

Pelastuslaitos on väestönsuojeluviranomainen, jonka määräyksestä kaikki toiminnot tapahtuvat ja niitä määräyksiä kuntakin noudattaa.

– Väestönsuojan ja varavoiman koulutetut toimintaryhmät on ollut hyvä alkuponnistus varautumisessa, sillä kunnan pitää pystyä tuottamaan lakisääteiset palvelut kaikissa olosuhteissa, Kuusela korostaa.

Väestösuojaan sisälle tulevaa henkilöä puhdistetaan. Kuva: Mika Koskinen / Keski-Suomen pelastuslaitos.

Koulutustarve kasvanut

Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnittelija Mika Koskinen kertoo, että Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen on lisännyt väestönsuojelun työmäärää.

– Se heijastuu meille erilaisina koulutustarvekyselyinä esimerkiksi väestönsuojien kuntoon laittamisesta. Suomessa on hyvin varauduttu, mutta käytännössä jokaisen pitää yksilönä miettiä, mitä itse voi tehdä varautumisen eteen.

– Onko taloyhtiöissä tai julkisissa tiloissa väestönsuojan käyttöönoton laittamisen prosessi kunnossa? Sitä halutaan nyt terävöittää, Koskinen selvittää.

Myös hän painottaa vapaaehtoisten tärkeyttä väestönsuojelussa.

– Vapaaehtoisilla on äärettömän iso merkitys ja tuki viranomaisen näkökulmasta. Pelkällä virkakoneistolla ei pystytä laittamaan kaikkia kunnan kiinteissä olevia väestönsuojia kuntoon ilman vapaaehtoisten isoa resurssia ja osaamista. Kaikille halukkaille riittää tehtävää väestönsuojelussa.

Valmiussuunnittelija Mika Koskinen työskentelee Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Kuva: Mika Rinne

Käytännön harjoittelua

Jyväskylän toimintaryhmien koulutuspaikkana on Kuokkalan kaupunginosassa sijaitseva väestönsuoja, johon mahtuu useita tuhansia ihmisiä.

Isossa suojassa voidaan kouluttaa osaajia myös muualle Keski-Suomeen ja hyödyntää heitä talokohtaisten väestönsuojien ja varavoimaloiden käytössä. Koulutuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

– Täällä on monenlaista toimintaa, kuten suodatinlaitoksia, varavoimaa, pesulinjojen perustamista ja suojaan tulevien kontrolloimista. Hommat pitää yhteensovittaa ja se ei onnistu ilman koulutusta ja harjoittelua, Vimpari toteaa.

Koulutukset ovat nostaneet esiin kehittämistarpeita.

– On havaittu, että ison väestönsuojan kuntoon laittamiseen tarvitaan yllättävän paljon väkeä. Suojan kuntoon saattaminen ja 72 tunnin aikaikkuna on aika pitkä, mutta se voi olla todellisuudessa vähemmän, Kuusela kertoo.

Yksilön rooli korostuu

Jyväskylässä jatketaan tänä keväänä omatoimiseen varautumiseen liittyvien yleisötilaisuuksien järjestämistä, jossa myös vapaaehtoiset on mukana.

Puhdas vesi ja muu kolmen päivä kotivara on tärkeää ja sama koskee työpaikkoja, jos sähköt katkeavat myrskyn tai muun häiriötilanteen takia.

Yhteiskunnan uudessa turvallisuusstrategiassa korostetaan jokaisen suomalaisen henkilökohtaista varautumista.

– Siinä painotetaan entistä voimakkaammin yksilön kriisinkestävyyden ja varautumisen merkitystä, mutta miten tavoitetaan ne, jotka eivät ole kiinnostuneita varautumisesta? Kuusela herättelee.