"Itäsuomalaisilla ihmisillä on tärkeä rooli kokonaisturvallisuuden ylläpitäjänä" – Kuhmossa keskusteltiin rajaturvallisuudesta

Mikään viranomainen ei yksin pysty suomalaisten turvallisuutta takaamaan. Varautuminen on yhteispeliä, jossa kunnilla on oma roolinsa. Kuhmossa järjestetyssä Rajafoorumissa otettiin esiin myös kolmannen sektorin ja kuntalaisten rooli turvallisuuden takaamisessa epävarmassa rajatilanteessa.

Venäjän rajan sulkeminen näkyy perukan ihmisten arjessa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä kun Venäjän masinoimaa hybridioperaatiota torjutaan.

– Kyseessä on valitettavasti pitkäkestoinen tilanne. Tilanne on ymmärrettävästi hankala monille ihmisille alkaen niistä, joilla on perheenjäseniä tai muita lähiomaisia rajan toisella puolella. On kuitenkin syytä alleviivata, että rajanylityspaikkojen kiinni pysyminen on seurausta Venäjän toiminnasta, sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä muistutti puheenvuorossaan.

Kunnilla on oma tärkeä roolinsa palapelissä, jonka paloista rakentuu varautuminen kriisien varalle. Suomessa on perinteisesti varauduttu moniin uhkiin kansainvälisesti katsoen verrattain hyvin ja varautumisella on pitkä historia.

-Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt myös Suomen laaja-alaiseen varautumiseen. Uskottavan puolustuskyvyn rinnalla tarvitaan kykyä siviiliväestön tehokkaaseen suojaamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa viranomaiset varautuvat väestönsuojeluun osana päivittäistoimintaa ja edellytykset tehokkaalle väestönsuojelulle on luotu jo normaalioloissa, Pimiä muistutti puheenvuorossaan.

Ukrainasta oppia

Kansliapäällikkö Kirsi Pimiä nosti puheenvuorossaan esiin myös Ukrainasta saatuja kokemuksia väestönsuojeluun liittyen.

-Ukrainalaisten kokemusten mukaan kolmas sektori ja vapaaehtoistoiminta ovat merkittäviä toimijoita konflikteissa ja niiden koulutuksia ja valmiuksia on tärkeä hyödyntää. Pelastustoimi on joutunut ottamaan Ukrainassa vastuuta sille epätyypillisissä ja yllättävissäkin tehtävissä, joista vastuu on normaalisti kuulunut muille viranomaisille, Pimiä kertoi.

Uhkaaviin vaaratilanteisiin varautumisessa kunnilla on lopulta kohtuullisen suuri valta sen suhteen, miten yksittäinen kunta asiat hoitaa. Ongelmat ja resurssit ovat perin erilaisia pääkaupunkiseudulla tai vaikkapa länsirajan pienessä Pellon kunnassa.  

-Kuntien kyky varautumiseen ja ymmärrys tilanteesta vaihtelee suuresti. Meillä on yli 300 kuntaa, mutta ei meillä sentään ihan 300 eri tilannearviota ole. Siellä on hyvin eri tasoista tekemistä ja paljon riippuu esimerkiksi siitä, missä päin Suomea kunta sijaitsee.  Ukrainan sota sai kaikki silmät aukeamaan ja mielet heräämään näille kysymyksille, kansliapäällikkö Kirsi Pimiä vakuutti seminaarissa.

Kaikkeen varaudutaan

Itärajan tuntumassa on seurattu kevään edistymistä mietteliäin mielin. Lunta on riittänyt ja luvattomat rajanylittäjät ovat olleet vähissä rajavyöhykkeellä. Kun suksia tai lumikenkiä ei enää tarvita, niin tilanne voi muuttua nopeasti.

-Sen arviointi, että millä tämä alkaa tästä ratketa ja millä aikajänteellä voidaan ottaa askelia taaksepäin, on äärimmäisen vaikeaa. Seuraava ratkaiseva tilanne on kysymys siitä, että mitä Venäjä haluaa, kun maastoraja avautuu. Tähän saakka Venäjä on noudattanut hyvin tiukasti laillisuuden viitekehitystä, arvioi rajan tilannetta kenraalimajuri Matti Sarasmaa Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

-Venäjän lainsäädännön mukaan jokaisella, joka oleskelee laillisesti Venäjällä, on oikeus poistua maasta. Kun se tapahtuu laillisesti rajanylityspaikkojen kanssa, niin he katsovat, että siihen on oikeus. Nyt rajanylityspaikat ovat kiinni ja maastorajan ylittäminen on Suomen ja Venäjän lainsäädännön mukaan laitonta. Seuraava kysymys onkin, että siirtyykö tämä rajanylittäminen johdetusti tai hallitsemattomasti maastorajalle, Sarasmaa jatkoi.

Joka tapauksessa suomalaiset viranomaiset, kunnat ja kuntalaiset saavat olla valppaina kevään koittaessa. Metsässä kannattaa vilkuilla muutakin kuin karhuja ja korvasieniä.

-Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että tilanne päälle kaatuisi välittömästi. Se potentiaali on edelleen olemassa, ihmisiä on tähän tarkoitukseen käytössä ja Moskovan terroristi-isku voi antaa vauhtia suuntaan tai toiseen. Ja tämä potentiaali on varsin nopeasti siirrettävissä sinne, minne halutaan, kenraalimajuri Matti Sarasmaa totesi.

-Jos yhden suosituksen voin antaa kuntakentän ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön, niin olkaa aktiivisia. Luokaa toimivat yhteydet tässä ajassa, ennen kuin mitään pienempää tai suurempaa sattuu. Kun tiedämme jo ennen akuuttia kriisiä, mikä on tilanne, kuka on toimija ja mikä on kunkin vastuu, niin jos jotain sattuu, niin on helppo aktivoida koneisto liikkeelle, kenraalimajuri Sarasmaa vinkkasi seminaariväelle.

Asuttu seutu – hyvä seutu

Viranomaisten toive on, että rajaseutu pysyy asuttuna. Vaikka viranomaiset ovat resurssejaan vahvistaneet ja keskittäneet toimintoja Venäjän rajan suuntaan, niin kotimaisemissaan liikkuva kuhmolainen, suomussalmelainen tai kuusamolainen on hyvä lisä varautumisessa.

-Itäsuomalaisilla ihmisillä on tärkeä rooli kokonaisturvallisuuden ylläpitäjänä. En tarkoita, että teistä pitäisi tulla poliisin reserviä, mutta kun te elätte, asutte ja liikutte täällä itärajalla ja sen läheisyydessä, niin teillä on kyllä kyky ja taito havaita tavallisuudesta poikkeavia asioita. Niin raja kuin poliisi on tyytyväinen näistä ilmoituksista, vakuutti poliisipäällikkö Mika Heinilä Oulun poliisilaitokselta.

Oulun poliisilaitoksella on yhteistä rajaa Venäjän rajan kanssa 406 kilometriä. Rajavartiolaitos rajaa valvoo, mutta asiaan on syytä varautua myös poliisin työsuunnitelmissa.

-Yhteistyö eri viranomaisten kesken tämän kokoisessa maassa on äärimmäisen tärkeää. Eikä pelkästään yhteistyö turvallisuusviranomaisten kesken, vaan kolmannen sektorin ja yksittäisten kuntalaisten kanssa.  

-Poliisi tarjoaa ensivasteen hybridivaikuttamista vastaan. Kun me täällä sisämaassa toimitaan, niin poliisille on ihan sama, onko se terroristi, yön susi tai pieni vihreä mies, joka sieltä tulee. Se pitää vain pysäyttää, poliisipäällikkö Mika Heinilä linjasi seminaarissa.

Varautumiseen varauduttava

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen kannusti päivän paneelikeskustelussa kuntia entistä aktiivisempaan rooliin varautumisessa ja yhteistyön kehittämisessä. Rahasta on puutetta, mutta Korhosen mielestä väärästä paikasta ei kannata säästää.

-On esitettävä se kysymys, että onko meillä varaa olla varautumatta. Siinä tietenkin punnitaan resursseja suhteessa riskiin. Jos se riski liittyy vaikkapa sotilaalliseen toimintaan, niin siellä realisoituu sellaisia asioita, mitkä ovat eri mittakaavassa kuin se kunnan varautumisen vuosibudjetti. Kyllä siihen varautumiseen jonkin näköistä resurssia täytyy laittaa ja kunnilla on siihen myös mahdollisuus, Korhonen uskoi.

Pelastusalan ammattilaiset ovat työssään nähneet yhteistyön voiman. Etenkin kolmas sektori pystyy polkaisemaan liikkeelle vapaaehtoisten joukon, joilla voi olla ratkaiseva rooli kriisitilanteiden hoidossa.

-Edellisessä elämässäni Keski-Suomessa oli Vihtavuoressa tilanne, jossa jouduimme evakuoimaan kokonaisen 2000 asukkaan taajaman räjähdysvaaran vuoksi. Kun jälkikäteen teimme raporttia siitä, mitä oikein tapahtui, niin kaikkein tärkein rooli ihmisten näkökulmasta oli kirkolla ja SPR:llä. Viranomaiset hoitivat omia tehtäviään ja he hoitivat asukkaiden evakuoinnin, Kainuun pelastusjohtaja Juha Saario kertoi onnistuneesta operaatiosta.

Elämä jatkuu

Ensimmäistä kertaa järjestettyä rajafoorumia isännöinyt Kuhmon kaupunki on yksi niistä rajaseudun kunnista, joiden elinkeinoelämässä rajan sulkeminen on näkynyt. Tosin asiaan ennätettiin totuttautua jo korona-aikana, mutta perhetasolla rajan sulkeminen näkyy.

-Koronapandemian myötä ostosmatkailijoiden määrä väheni rajusti, joten ostosmatkailijoiden lopulliseen häviämiseen oli pehmeä lasku. Kostamuksen ja rajan läheisyys näkyy täällä siten, että Kuhmossa asuu pitkälle toistasataa rajan takaa muuttanutta maahanmuuttajaa, kaupunginjohtaja Juhana Juntunen kertoi.

Joka tapauksessa rajan läheisyydessä eletään yhä edelleen täyttä elämää.

-Meillä Kuhmossa on erittäin suuri luottamus rajavartiolaitoksen toimintaan. Minä koen, että päätös rajan sulkemisesta on ollut oikea.

Uusia avauksia tarvitaan kuitenkin venäläisten ostosmatkailijoiden tilalle. 12 kunnan yhteinen Rajakunta-hanke etsii uusia mahdollisuuksia rajakuntien elinkeinoelämän kehittämiseen.

-Matkailussa meillä on paljon potentiaalia. Emme pysty kilpailemaan isojen kohteiden kanssa massaturismissa, mutta luontomatkailussa meillä on hienoja mahdollisuuksia, Juhana Juntunen uskoo.

Suomalaiset olivat 1970-1980-luvulla rakentamassa rajan taakse Kostamuksen kaivoskombinaattia ja uutta kaupunkia. Yhteistyötä tehtiin vuosikymmenten ajan useilla eri tasoilla, mutta Juntunen ei usko ystävyyskaupunkitoiminnan aivan lähivuosina palaavan ennallaan.

-Nyt tilanne on kuitenkin niin, että ystävyyskaupunkitoiminta on jäissä. On vaikea uskoa, että vielä omalla työurallani olisin tekemisissä Kostamuksen kaupungin kanssa, kaupunginjohtaja Juhana Juntunen arvioi seminaarissa.

//jutun otsikko muutettu 11.4.2024 klo 10.22//