Vastuullisuus painaa yhä enemmän ruokahankinnoissa – Kuntien ruokalistoilla entistä useammin kasvisruokaa
Valtaosa kunnista miettii vastuullisuutta elintarvikehankintojen kilpailutuksessa, selviää maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tuoreesta kyselystä.
Kotimaisen broilerin käyttö kunnissa on lisääntynyt, punaisen lihan määrä vähentynyt ja ruokahävikin seuraaminen yleistynyt kahdessa vuodessa. Kasvisruokaa on tarjolla tuplasti useammin kuin ennen.
Hallitus teki vuonna 2016 periaatepäätöksen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta. Sen mukaan julkisissa hankinnoissa on hinnan lisäksi huomioitava vastuullisuus ja kestävyys, eli kestävät viljelytavat ja eläinten hyvinvointi.
Etenkin eläinten hyvinvointi on noussut tärkeäksi hankintojen kriteeriksi. Sitä pidetään tärkeämpänä kuin sosiaalista vastuuta tai ympäristökriteeriä. Kyselyn perusteella markkinavuoropuhelu elintarvikkeiden vastuullisuudesta ei ole vielä kovin yleistä muiden kuin eläinperäisten tuotteiden kohdalla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
MMM:n mukaan erityistä huomiota tulisikin kiinnittää kalan ja vihannesten kotimaisuusasteeseen.
Erityisasiantuntija neuvomaan hankinnoissa
Ministeriö aikoo palkata vastuullisten hankintojen edistämiseen keskittyvän erityisasiantuntijan.
Asiantuntija osallistuu ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoon. Hänen tehtävänsä on suunnitella ja toteuttaa valtakunnallinen kiertue kestävistä elintarvikehankinnoista. Kiertueen tavoitteena on vaikuttaa kuntien elintarvike- ja ruokapalveluhankintoihin ja edistää kestävyyskriteerien käyttöönottoa.
Ministeriö julkaisi vuonna 2017 oppaat vastuullisten elintarvikehankintojen ja lähiruuan hankinnan tueksi. Vastuullisuutta on viety kuntiin muun muassa ruokapalveluista vastaavia henkilöitä kouluttamalla.
Ruokavalinnat vaikuttavat ympäristön kuormitukseen ja eläinten hyvinvointiin, sekä terveyteen ja työllisyyteen. Suomen julkisten elintarvikehankintojen arvo on 350 miljoonaa euroa.
MMM:n kyselyssä selvitettiin ympäristöön eläinten hyvinvointiin, ravitsemukseen sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvien vastuullisuuskriteerien käyttöä julkisten keittiöiden hankinnoissa.
Lisäksi selvitettiin ravitsemussuositusten toteuttamista kuntien tai ruokapalveluiden hankintapäätöksissä. Mukana oli myös kysymyksiä lähi- ja luomuruoan osuuksista ruokapalveluissa ja kuntien strategioissa sekä kysymyksiä ruokahävikin seurannasta.
Selvityksellä haluttiin verrata hankintojen vastuullisuutta kahden vuoden takaiseen ja saada tietoa siitä, miten hallituksen vastuullisuus-periaatepäätös on vaikuttanut.
Kysely lähetettiin touko-kesäkuussa 334 julkisen sektorin ruokapalveluista vastaavalle henkilölle ja siihen osallistui 36 prosenttia, yhteensä 119 vastaajaa.
