Vertaile kuinka puolueiden kannatus muuttui kunnissa ja alueilla – nukkuvien puolue hävisi vain 23 kunnassa suurimmalle ja kolme muuta grafiikkaa

Jutun infograafeista saat oman alueesi ja kuntasi valikoimalla tiedot, miten puolueiden kannatus muuttui edellisiin vaaleihin verrattuna nyt.

Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Grafiikka Suomen vaalidatapalvelu

Kuntavaaleissa 269 kunnassa nukkuvien puolue oli suosituin ja vain 23 kunnassa suosituin puolue sai enemmän ääniä kuin äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Jutun loppupuolella löytyvistä kuvaajista näet, miten eri alueilla ja kunnissa suosituin puolue vertautui kannatuksellaan siihen joukkoon, joka päätti olla käyttämättä äänioikeuttaan.

Äänestysaktiivisuus laski kuntavaaleissa, mutta nousi aluevaaleissa, etupäässä samaan aikaan järjestettyjen kuntavaalien ansiosta. Äänestysaktiivisuuden yhteydessä puhutaan usein nukkuvien puolueesta ja katsomoon siirtyvistä tai sinne jäävistä äänestäjistä. Kuntavaalien koko maan äänestysaktiivisuus 54,2 prosenttia tarkoittaa, että nukkuvien puolueen kannatus oli 45,8 prosenttia. Koko maan tasolla nukkuvien puolue sai tuplasti enemmän “ääniä” kuin kuntavaalien suosituin puolue eli SDP, joka sai 23,0 prosenttia äänistä.

Koko maan äänestysaktiivisuusluvun taakse kätkeytyy kuitenkin suuria eroavaisuuksia äänestyaktiivisuudessa eri kuntien välillä. Suurissa kunnissa kilpailu puolueiden välillä on kovaa eikä mikään puolue yleensä pysty saamaan sellasta kaulaa muihin puolueisiin, että voisi dominoida valtuustoa. Viiden tai kymmenen prosenttiyksikön sisään mahtuu yleensä useita puolueita.

Monessa pienessä kunnassa politiikka on yhden puolueen käsissä, jopa siinä määrin, että se on suositumpi kuin itse nukkuvien puolue. Tällaisia kuntia on 23, etupäässä RKP:n ja keskustan hallitsemia. Näissä pienissä kunnissa äänestetään hanakasti, eikä vaihtoehtojen puuttuminen latista intoa, vaikka ehdokkaita olisi vain kahdesta tai kolmesta puolueesta. Näissä kunnissa selvästi yli puolet tai, kuten Luodon tapauksesta, jossa KD on suurin puolue, jopa lähes neljä viidestä äänioikeutetusta äänestää.

Suurissa kaupungeissa, joissa kaikki eduskuntapuolueet asettavat ehdokkaita ja moni niistä jopa täyden listan verran, on äänestysaktiivisuus kiivaammasta kampanjoinnista huolimatta paljon matalampi. Vantaalla, jossa äänestysaktiivisuus on suurista kaupungeista matalin (45,7 prosenttia eli nukkuvien puolueen kannatus oli 54,3 prosenttia), hävisi suosituin puolue eli SDP 13,7 prosentin kannatuksellaan kaikista äänioikeutetuista nukkuvien puolueelle peräti 40 prosenttiyksiköllä. 

Siirryttäessä kuntatasolta äänestysaluetasolle löytyy kunnista jonkin verran äänestysalueita myös RKP:n, keskustan ja KD:n vahvojen kuntien ulkopuolelta, joissa vahvin puolue sai enemmän ääniä kuin nukkuvien puolue. Yllättäen nukkuvien puolue peitottiin kuitenkin myös eräillä alueilla vähemmän aktiivisesti äänestävässä Espoossa ja Helsingissä. Vaikka Helsinki ja Espoo ja niiden vahvin puolue kokoomus jää kokonaisuutena kauas nukkuvien puolueen peittoamisesta, onnistui tämä kuitenkin äänestysalueilla, joilla sekä kokoomuksen kannatus että äänestysaktiivisuus on hyvin korkea. Esimerkiksi Espoon Westendissä ja Helsingin Paloheinässä ja Munkkiniemessä kokoomus onnistui nappaamaan selkeän voiton nukkuvien puolueesta. Nämä äänestysalueet ovat väestöltään homogeenisiä ja niiden väestö lukeutuu maan korkeimmin koulutettuun ja suurituloisimpiin.

Kun sirontakuvaajia tarkastelee, havaitaan vasemmalta oikealle vaaka-akselilla edettäessä kuntia ja äänestysalueita kuvaavien pallojen nousevan pystyakselilla, joka kuvaa erotusta alueen suosituimman puolueen kannatuksen ja nukkuvien puolueen välillä. 

Kuta suurempi äänestysaktiivisuus, sitä pienempi on tietenkin nukkuvien puolueen kannatus. Toinen tekijä on äänten keskittyminen yhdelle johtavalle puolueelle. Jos äänet ovat hyvin tasaisesti jakautuneet puolueiden välillä (esim. prosentein 26-25-25-24 ja äänestysaktiivisuus yltäisi 78 prosenttiin, voittaisi nukkuvien puolue suurimman puolueen niukasti, koska nukkuvien puoluetta vastaan kilpailtaessa lasketaan osuuksia äänioikeutetuista.

Nukkuvien puolueen nujertamisen ja äänestysaktiivisuuden yhteyden havaitsemiseksi voitaisiin vetää viiva viivan kuntien ja äänestysalueiden parvien läpi vasemmasta alanurkasta oikeaan ylänurkkaan. Tällöin havaitaan, että etenkin Helsingin ja Espoon äänestysalueet, joilla kokoomus voittaa nukkuvien puolueen, noudattavat tätä trendiä. Näillä alueilla äänestysaktiivisuus on noin 75 prosenttia tai yli. Sen sijaan keskusta ja RKP onnistuvat nitistämään nukkuvien puolueen eräillä äänestysalueilla jo noin 55 prosentin äänestysaktiivisuudesta alkaen. Eräät keskustanvihreät ja rkpnkeltaiset näiden puolueiden voittamia äänestysalueita kuvaavat pallot erkanevat niiden alla nousevasta äänestyalueiden parvesta ja poikkeavat ylöspäin trendistä. Sama havaitaan Luodon äänestysalueilla KD:n osalta. Näillä alueilla kannatus on niin keskittynyt yhdelle puolueelle, joka saa pitkälti yli puolet tai jopa lähes kaikki äänet, että se riittää voittoon nukkuvien puolueesta, vaikka äänestysaktiivisuus jää matalaksi.