Vihreä siirtymä on huoltovarmuutta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian hintaa kaikkialla. Samalla keskusteluun on noussut suomalaisen yhteiskunnan energiatalouden huoltovarmuus, kun venäläisen puuhakkeen käyttö on loppunut.
Puuhaketta on tuotu itärajan yli sen edullisen hinnan vuoksi. Kuvaavaa on, että venäläinen hake maksoi toimitettuna saman kuin kotimainen rankana metsässä. Niinpä venäläinen hake lämmitti lukuisia kuntia, mutta myös jopa varuskuntia.
Sodan ensimmäisen kahden viikon aikana muun muassa Oulun Energia, Suur-Savon Sähkö ja Lahti Energia lopettivat venäläisen hakkeen käytön. Korvaavaa voimaa on löytynyt lähialueiden metsistä, mutta myös tuontipuusta.
TURPEEN käytön lisääminen hakkeen korvaajana on noussut takaisin keskusteluun, joskin sen ilmastovaikutukset eivät ole kadonneet mihinkään. Turpeen päästöoikeusmaksu vaihtelee, mutta maksu on ollut viime aikoina 35 euroa megawattitunnilta. Se lisätään turpeen keskimääräiseen 10 euron tuotantohintaan megawattitunnilta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Turve ei ole tällä päästöoikeusmaksun tasolla kovin houkutteleva vaihtoehto, kun suomalaisen kaukolämmön hinta on edullisimmillaan 52 euroa megawattitunnilta. Kuntalehden juttu kaukolämmön kustannuksista on sivuilla 20–23.
Tuontihakkeesta luopuminen tarkoittaa lämpölaitoksille ennen kaikkea kustannusten kasvua. Edullista haketta on jouduttu korvaamaan myös kovahintaisella turpeella.
Samalla on noussut esille myös huoltovarmuuden varmistaminen turpeella. Jo ennen Venäjän hyökkäystä turpeen osuus Suomen huoltovarmuudessa on ollut suuri.
Päästöoikeuksien kovalla hinnalla on nyt kuitenkin päästy juuri siihen, mihin pyrittiinkin eli turpeen käytön merkittävään vähentämiseen. Samalla turpeen tuottajat ovat monin paikoin todenneet toiminnan sen verran kannattamattomaksi, että tuotanto on lopetettu.
Kun venäläisen öljyn tuontiinkin kaavaillaan isoja rajoituksia, Suomelle tulee kova kiire nopeuttaa vihreää siirtymää, sillä uusiutuvan energian tuotantoon ei mennä hetkessä.
PYHÄJOELLE on rakennettu uutta ydinvoimalaa väkisin vuosikaudet. Milloin mukana on ollut kroatialainen peiteyhtiö, jotta saavutettaisiin vaadittava EU-omistus, milloin pelkästään turvallisuussuunnitelmien läpimenemisessä on ollut suuria ongelmia. Luottamuspääoma hanketta kohtaan on syöty aikapäiviä sitten.
Venäjän sotatoimien vuoksi useat kunnalliset energiayhtiöt pyristelevät nyt irti sopimuksistaan osallistua hankkeeseen. Helppoa se ei tule olemaan – eikä halpaa. Esimerkiksi Lahti Energia tekee osakeomistuksensa suuruisen alaskirjauksen tämän vuoden tilinpäätökseen, kerrotaan Kuntalehden jutussa sivuilla 24–25. Alaskirjaus on samaa kokoluokkaa kuin energiakonsernin viime vuoden tulos, joka oli 22,8 miljoonaa euroa. Ainakaan Rosatomin konseptilla Pyhäjoelle ei ydinvoimalaa rakenneta.
