Vihreiden mielestä kaksoiskuntalaisuuden toteuttamistapoja pitää selvittää - millainen olisi toissijainen kotikunta?
Vihreät toteavat maaseutu- ja aluepoliittisessa ohjelmassaan, että väestöään menettäviä alueita on vain neljäsosa Suomen pinta-alasta, kun osa-aikaiset asukkaat otetaan huomioon. Siksi monipaikkaisuus on tarpeen tunnistaa valtiotason päätöksiä tehdessä. (Kuva: Jorma Ylönen)
Vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi sunnuntaina puolueelle uuden maaseutu- ja aluepoliittisen ohjelman. Ohjelmassa ehdotetaan muun muassa kaksoiskuntalaisuuden selvittämistä luomalla käsite toissijaisesta kotikunnasta.
Vihreät toteavat linjapaperissaan, että väestöään menettäviä alueita on vain neljäsosa Suomen pinta-alasta, kun osa-aikaiset asukkaat otetaan huomioon. Siksi monipaikkaisuus on tarpeen tunnistaa valtiotason päätöksiä tehdessä. Kunnissa pitää puolestaan kuulla myös osa-aikaisten tai vapaa-ajan asukkaiden ääntä.
Kaksoiskuntalaisuudesta on puhuttu pitkään, mutta selvityksiä pidemmälle asiassa ei ole edetty. Viimeksi sitä selvitettiin edellisellä hallituskaudella Tulevaisuuden kunta -hankkeessa. Silloisen selvityksen mukaan monipaikkaisuus on mahdollista, mutta perustuslaki estää todellisen kaksoiskuntalaisuuden. Muutoksia verotukseen tai äänioikeuteen ei luvattu.
– Perustuslaki asettaa reunaehtoja kaksoiskuntalaisuuteen liitettäviin oikeuksiin. Suomalaiseen monipaikkaisuuteen ei voi esimerkiksi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Tämä perustuu kunnallisen verotusoikeuden perustuslain suojaan, verotuksen tarkkarajaisuusvaatimukseen sekä perustuslain turvaamaan kansanvaltaisuusperiaatteeseen, selvityksessä todettiin.
Vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja, Kajaanin kaupunginvaltuutettu Silja Keränen sanoo, että toissijaisen kotikunnan käsitteen kautta kaksoiskuntalaisuuden ajatusta voitaisiin viedä eteenpäin.
– Ensisijaisessa kotikunnassa ihmisellä olisi äänioikeus, toissijaisessa kotikunnassa jotain muuta. Ajatusta toissijaisesta kotikunnasta pitää kehittää eteenpäin ja pohtia, millä perusteilla sen voisi määrittää ja kuka sen voisi määrittää. Se ajatusmalli ei toimi, että ihmisellä olisi kaksi yhdenvertaista kotikuntaa.
Keskusta piti yllä keskustelua kaksoiskuntalaisuudesta vuoden 2021 kuntavaalien alla. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi Kuntalehdessä maaliskuussa 2022, että mielestä uusi selvitys pitäisi ehdottomasti toteuttaa ja väläytti jopa perustuslain muuttamista.
Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin kyselyssä elokuussa 2021 hieman yli puolet suomalaisista eli 51 prosenttia katsoi, että kansalainen voisi halutessaan olla useamman kuin yhden kunnan jäsen kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Eri mieltä on vajaa kolmasosa, 31 prosenttia. Kaksoiskuntalaisuuden kannatus on KAKSin kyselyissä voimistunut. Vuonna 2010 ajatusta kannatti 41 prosenttia vastaajista.
Ennenkuin näitä kaksoiskuntalaisuuden ongelmia aletaan selvittää, pitäisi tämä asumisen rekisteröinti ratkaista. Jako vapaa-ajan asuntoihin ja vakinaisen asunnon rakennuksiin tulee poistaa. Se on järjetön, kun vapaa-ajan asunnoissakin saa asua ympärivuoti sesti. Asukkaat rekisteröidään kyllä kuntalaisiksi, mutta asunnottomiksi. Menettely on täysin käsittämätön eikä kenenkään etu.