Viikon helmi: Kuusamon kasvava taimenkanta uhkaa kaataa kaivoshankkeen – Kaivosyhtiön mielestä kulta- ja kobolttikaivos ei vaaranna Kitkajokea
Tässä näkyy Kitkajoki, jonka lähettyville Juomasuolle kaavaillaan kaivosta. Kuva: Eerik Lehto
Tapio Mainio, teksti
Kuusamon vesistöjen kasvava taimenkanta uhkaa nousta esteeksi Kuusamon Juomasuon kaivoshankkeelle. Kalaston tilaa parantaa merkittävästi Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitoksen sulkeminen ja sen padon avaaminen Itä-Kuusamossa.
Alkuperäinen Piilijoen uoma avataan kesäkuussa. Vaelluskalat saavat takaisin yli 400 kilometriä vesistöä, kertoo Kuusinkijoki kuntoon -hankkeen puuhamies, espoolainen Matti Aikion. Hän on lähtöisin Kuusamosta.
– Puhtaan pinta- ja pohjaveden merkitys korostuu. En tiedä, miten kaivos voitaisiin nykyisen ympäristölainsäädännön puitteissa rakentaa Kitkajoen lähistölle ja Oulangan kansallispuiston vaikutuspiiriin, sanoo Pro Kuusamo ry:n puheenjohtaja Kari Miettunen.
Kitkajoki saa vetensä Euroopan suurimmasta lähteestä Kitkajärvestä.
Kaivoksesta kärsisi Aikion mukaan koko Koutajoen vesistö, johon kuuluvat Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijoki.
Australialainen kaivosyhtiö Latitude 66 Cobaltin kaavailema Juomasuon avolouhos tulisi noin kilometrin päähän Kitkajoesta, ylänkösuolle, josta kaivosvesien pelätään valuvan Kitkaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön.
– Tavoitteenamme on avata kaivos, koska Juomasuolla ovat merkittävät kulta- ja kobolttivarannot, sanoo australialaisen kaivosyhtiö Latitude 66 Cobaltin Suomen yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer.
Hän vakuuttaa, että yhtiö aikoo rakentaa kaivoksen eikä ole myymässä kaivosoikeuksia suuremmalle kaivosyhtiölle.
Yhtiö ei ole luovuttanut, vaikka Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi syksyllä Juomasuon kaivospiirin eli kaivosluvan.
Lupa myönnettiin yli 30 vuotta sitten aluetta tutkineelle Outokumpu Oy:lle. Lupa siirtyi alueen oikeudet ostaneelle australialaiselle kaivosyhtiö Dragon Mining-yhtiölle, jolta oikeudet osti puolestaan Latitude muutama vuosi sitten.
Hallinto-oikeuden mielestä kaivospiiri oli hankittu niin kauan sitten, että hankkeen kestävyys tulisi tutkia uudelleen. Sitä edellytti myös yksi valittajista Pro Kuusamo.
Kaivosyhtiö on Hoyerin mukaan valittanut asiassa KHO:een, koska voimaan jäädessään hallinto-oikeuden päätös aiheuttaisi kolmen vuoden karenssin, jonka aikana yhtiö ei voisi hakea uuttaa kaivoslupaa.
Se vaikeuttaisi rahoitusneuvotteluja sekä sijoittajien suhtautumista yhtiöön Australian kaivospörssissä. Latituden yksi suurimmista omistajista on australialainen liikemies Russel Delroy.
Yhtiö on hankkinut omistukseensa suurimman osan Juomasuon alueesta, joten kaivosluvan hakeminen olisi helpompaa.
– Miten Juomasuon kaivoshankkeen saisi haudattua lopullisesti, pohtii hanketta vastustavan Pro Kuusamo ry:n jäsen ja kalastaja Juha Korhonen.
Hän on uusi Kuusamon kaupunginvaltuutettu (kesk).
– Juomasuolta pinta- ja pohjavedet valuvat Hangaspuoroa pitkin jokeen, Korhonen arvelee.
Pulpahteleva kulta-aihe
Hoyerin mukaan vesistön haitalliset vaikutukset vältetään, kun rikastamo rakennetaan kauaksi Kitkajoesta, runsaat 10 kilometrin päähän Kuusamosta länteen, Ouluun johtavan valtatien varteen, jossa malmi käsiteltäisiin.
Kaivoshanke jakaa Korhosen mukaan kuusamolaiset eri leireihin. Lisäksi se olisi raju isku luontopitäjän maineelle ja matkailulle.
– Juomasuolta on kartoitettu merkittävät kultavarat. Jos Latitude ei sitä louhi, niin kulta-aihe pulpahtaa tulevaisuudessa uudelleen esille, kunnes joku sen louhii sen, sanoo kaivosviranomainen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa Rovaniemeltä.
– Kaivosluvan lisäksi yhtiön pitäisi saada hankkeelle Avilta ympäristölupa sekä Kuusamon kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava, Liikamaa sanoo.
Latitude 66 Cobaltin julkisti kunnallisvaalien alla teknistaloudellisen esiselvityksen, jonka mukaan Juomasuo olisi taloudellisesti kannattava. Avolouhos ja rikastamo toisivat Kuusamoon noin 200 työpaikkaa.
Yhtiö on käyttänyt esiintymän malmikairauksiin noin 20 miljoonaa euroa.
Tämä tieto ei ole kääntänyt kuusamolaisten päitä. Uuden kaupunginvaltuuston enemmistö on yhä kaivosta vastaan.
Luvassa on lisää kiistoja, valituksia.
– Tehtävämme on valvoa, että viranomaiset hoitavat tehtävänsä ja noudattavat lakia, Pro Kuusamon Miettunen sanoo.
– Avolouhos tulisi niin lähelle Kitkajokea, että sen päästöt vaikuttaisivat kalastoon, Aikio sanoo
Hänen ansiota on se, että Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys lunasti Myllykosken pienvesivoimalaitoksen lähes neljällä miljoonalla eurolla.
Rahoituksen yhdistys sai valtion lisäksi muun muassa yksityisiltä lahjoittajilta. Voimala rakennettiin vuonna 1956.
Suosittu kalastuskohde
Kuusamon villi taimen ei siis ole kadonnut. Kitka- ja Oulankajoet ovat pysyneet vapaina, mutta 60 vuotta sitten rakennettu Myllykosken voimala katkaisi taimenen vaellusyhteyden Kuusinkijoella.
Terävät virtaamavaihtelut ja ajoittaiset virtaamakatkokset heikensivät voimalan alapuolisten poikastuotantoalueiden tuottoa merkittävästi
Ensi kesänä Kuusinkijoen virtaama tasoittuu, kun vesivoimatuotannon päättyminen lopettaa Ala-Vuotungin vesien pumppaamisen.
Kaikki tämä lisää taimenkantaa Kuusinkijoessa, joka on yksi Kuusamon suosituimmista kalastuskohteista. Joella on järjestetty muun muassa Perhokalastuksen MM-kisat.
– Kalastusmatkailu saa valtavasti uusia mahdollisuuksia, joka on muutenkin kovassa nosteessa, sanoo Ahon perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja Miia Porkkala. Yhtiö omistaa muun muassa Rukan rinnekeskuksen.
Kuusamon alue on jo nyt suosittu kesämatkailukohde. Lisäksi Kuusamossa on noin 8 000 kesämökkiä.
Haastavia pyydettäviä
Taimenet nousevat Kuusamon jokiin Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä.
Nousun tarkoituksena on suvun jatkaminen eli kalat saapuvat kutemaan synnyinseuduilleen.
Jokeen noustuaan taimenet eivät syö mitään. Siksi ne ovat haastavia pyydettäviä.
Taimenet syntyvät Suomen puoleisilla jokialueilla, viettävät 3–5 ensimmäistä elinvuottaan joessa ja laskeutuvat sen jälkeen Venäjälle suuriin järviin varttumaan.
Osa taimenista jää Paanajärveen pääosan vaeltaessa aina Pääjärveen saakka.
Takaisin Suomen puolelle kalat palaavat vartuttuaan vähintään lähes kahden kilon painoisiksi.
Kalaston tilaa parantaa merkittävästi Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitoksen sulkeminen. Kuva Matti Aikio
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Kannan kasvu tulee istutuksista. Eihän voimalaitosta ja patoa pureta, vaikka sitä varten ostettiin. Miksi voimalaitos ei voinut jäädä Piilijoen rinnalle tuottamaan puhdasta sähköä?
Suomalaiset tarvitsevat työtä ja kaivoksia, Tornio- Muoniojokivaren tyhjät talot, koulut ja liikkeet kertovat omaa synkkää kieltään, pelkkä kalastusmatkailu ei elätä.Tarvitaan molempia kaivoksia ja matkailua.
Suomalaiset eivät tarvi sellaista työtä mitä tarjoaa joku kaivosfirma ulkomailta pariks vuodeksi. Voitot valuu ulkomaille. Sitten tehdään konkurssi lähdetään pois Suomesta. Jäljelle jää jätekasat valtion verorahoilla siivottavaksi. Toivottavasti Kuusamon valtuutetut ei mene halpaan vaikka houkutus on suuri .jäljet pelottaa