Viikon helmi: Nuorten sairauspoissaolot lisääntyneet kunta-alalla – ”Työyhteisöjen ja esihenkilöiden tuki on tärkeää”
Kipeänä voi tartuttaa muita ja lepo on tärkeää, jotta parantuisi mahdollisimman nopeasti. Kuva: Pixabay
Sairauspoissaolojapäiviä kertyi kunta-alan henkilöstölle vuonna 2024 keskimäärin 12,9 päivää, mikä on hieman vähemmän kuin edeltävän vuonna (13,3), Keva tiedottaa.
Vastaavaa vähenemistä nähtiin myös hyvinvointialueilla, joiden henkilöstöllä oli keskimäärin 15,7 sairauspoissaolopäivää viime vuonna (edeltävänä 16,2).
Ikäryhmiä tarkasteltaessa vain alle 30-vuotiaille kuntatyöntekijöille kertyi edeltävää vuotta enemmän sairauspoissaoloja. Määrällisesti eniten poissaoloja oli yli 60-vuotiailla.
– Nuorten pitkien sairauspoissaolojen syynä ovat usein mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistuneisuushäiriöt. Kunta-alalla pitää kiinnittää huomiota nuorten työntekijöiden henkiseen jaksamiseen kuormittavissa työtehtävissä, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisempiä, Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo.
– Työyhteisöjen ja esihenkilöiden tuki on tärkeää nuorille, Pekkarinen lisää tiedotteen mukaan.
Kunta-alalla 50–59-vuotiailla ja hyvinvointialueilla kaikilla yli 50-vuotiailla kertyi selvästi vähemmän sairauspoissaolopäiviä edeltävään vuoteen verrattuna.
– Sairauspoissaolot ovat koronan jälkeen vähentyneet maltillisesti jo toista vuotta peräkkäin.
Erityisesti 50–59-vuotiaiden poissaolopäivät ovat vähentyneet merkittävästi, tiedotteessa kerrotaan.
– Nuoriin verrattuna yli 50-vuotiailla työntekijöillä havaitaan vähemmän esimerkiksi henkisen työkyvyn haasteita. Ikääntyvien ja varsinkin yli 60-vuotiaiden kohdalla erot työntekijöiden sairastavuudessa kuitenkin kasvavat ja osalle kertyy pitkiäkin poissaoloja töistä.
Ammattiryhmien välillä isoja eroja
Kunta-alan henkilöstöstä aiempaa useampi ei ollut vuonna 2024 päivääkään poissa töistä sairauden takia. Ammatti- ja ikäryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja.
Ammattialoista eniten sairauspoissaolopäiviä oli vuoden aikana varhaiskasvatuksen henkilöstöllä, 18,4 päivää keskimäärin. Heille kertyy myös hieman muita yleisemmin poissaoloja yli 30 päivää vuoden aikana.
Myös kunnan teknisen-, puhtaus- ja ruokahuollon tehtävissä henkilöstölle kertyi poissaolopäiviä muita ammattialoja enemmän, keskimäärin 15,6 päivää.
Kevan tiedotteen mukaan vähiten poissaoloja oli kuntien hallinnon ja suunnittelun henkilöstöllä, keskimäärin 7,4 päivää vuoden 2024 aikana.
Hallinnossa vähemmän poissaoloja
Hyvinvointialueiden ammattiryhmistä eniten sairauspoissaolopäiviä oli vuoden 2024 aikana terveysalan henkilöstöllä, keskimäärin 16,7 päivää.
Lähes yhtä paljon sairauspoissaoloja kertyi toimisto- ja asiakaspalvelutyön henkilöstölle, keskimäärin 16,1 päivää.
Vähiten poissaoloja oli hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen henkilöstöllä, keskimäärin kahdeksan päivää, ja pelastusalan henkilöstöllä, 10,7 päivää keskimäärin.
Hyvinvointialueiden henkilöstöllä yli 30 päivän poissaolokertymät ovat melko yleisiä, terveysalan henkilöstöllä hieman muita ammattialoja yleisemmin.
Ikäryhmistä muiden kuin yli 50-vuotiaiden sairausperusteiset poissaolopäivät olivat vuoden 2023 tasolla.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että sairauspoissaolopäivien keskimääräisestä vähentymisestä huolimatta yli 50-vuotiailla oli muita useammin pitkiä poissaolokertymiä.
Suuria kustannusvaikutuksia
Työkyvyttömyydestä aiheutui vuonna 2024 kunta-alan työnantajille noin 700 miljoonan euron ja hyvinvointialueiden työnantajille noin 600 miljoonan euron välittömät kustannukset.
Kustannuksista valtaosan, noin 70 prosenttia, aiheuttivat henkilöstön sairauspoissaolot. Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu yli 30 päivän poissaolokertymistä, vaikka niitä esiintyy vain noin 10 prosentissa kaikista työsuhteista.
Sairauspoissaolojen vähentämisessä avainasemassa on ennakoiva työkykyjohtaminen, jossa panostetaan erityisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisemiseen.
– Tutkimuksemme mukaan joka toisessa kuntaorganisaatiossa ja hyvinvointialueella on onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloja viimeisen vuoden aikana. Niissä organisaatioissa, joissa kustannuksia on onnistuttu vähentämään, henkilöstöasioista vastaavat listaavat keinoiksi muun muassa työkyvyn varhaisen tuen toiminnan, panostukset esihenkilötyöhön, työn joustojen mahdollistaminen sekä hyvän työterveysyhteistyön. Parhaimmat käytännöt onkin hyvä saada leviämään ympäri maata, jotta työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin voitaisiin vaikuttaa, Pekkarinen painottaa tiedotteen mukaan.
Lue myös:
Luitko jo?
