Viikon helmi: Oppilaat pakkaavat tunkiolieroja muovirasioihin ja kauppa käy huoltoasemalla Ranualla – "Näillä on hyvä onkia ahvenia"

Tapio Mainio, teksti
Heikki Sarviaho, kuvat

– Eivät madot enää iljetä, sanoo Kuhan kyläkoulun 5. luokan oppilas Viola Sarajärvi.

Hän pakkaa tunkiolieroja muovirasioihin, jotka menevät myytäviksi Ranuan Shell-huoltoasemalle.

Mukana puuhassa ovat myös luokkatoverit Erkka ja Niila Sarajärvi, Otso Kuha ja Leevi Daavitsainen.

Otso Kuha näyttää laihoja, 5-8 sentin pituisia lieroja, jotka kiemurtelevat hänen sormiensa välissä.

– Näillä on hyvä onkia ahvenia, hän sanoo.

– Opetamme näin lapsia pienimuotoiseen yrittäjyyteen. Voimme esimerkiksi laskea matematiikan tunnilla, paljonko madoista saadaan myyntituloja tai mitä niiden hoitaminen maksaa, kertoo opettaja Matti Romppainen.

Ranuan Kuhan kyläkoululla on yhteensä 57 oppilasta.

Kolmen euron rasia

Yhdessä huoltoasemalle lähtevässä rasiassa on 30 matoa. Koulu saa madoista myyntituloa kolme euroa per rasia, jolla kartutetaan yhteistä virkistyskassaa. Talven aikana kyläkoulun matokompostorissa on kasvatettu tuhansia matoja.

Oppilaat ovat tottuneet lieroihin, joita kasvatetaan koululla olevassa matokompostorissa. Matoja syötetään kouluruoasta tähteeksi jäävillä keitetyillä perunoilla ja perunamuusilla.

Ruokinta on Romppaisen mukaan luokan järjestäjän tehtävä. Kukin oppilas toimii vuorollaan viikon ajan järjestäjänä.

– Oppilaat vastuutetaan hoitamaan matoja siten, että ne pysyvät hengissä eli ruokkimaan ja vaihtamaan matokompostoriin multa keskimäärin kolmen kuukauden välein, kertoo opettaja Matti Romppainen.

Lisäksi multaa pitää välillä kastella, mutta ei liikaa.

Peruna houkuttelee

Kesäloman ajaksi kompostori siirretään opettaja Romppaisen autotalliin.

Omilla jaloillaan seisovan kompostorin pituus on 80 cm, leveys 44 cm ja korkeus 41 cm.

13-vuotias Leevi Daavitsainen esittelee, miten kompostori on jaettu kahteen lohkoon, joiden välissä on pieniä reikiä täynnä muovilevy.

– Kun toiseen lohkoon laittaa uuden mullan (noin 30 litraa) ja sen sekaan perunaa, madot luikertelevat reistä ruoan houkuttelemana. Sen jälkeen voin vaihtaa likaisen, vanhan mullan toisesta lohkosta pois. Multa pitää vaihtaa, koska mato sontii sen sekaan, Leevi kertoo.

Ranuan Kuhan koulun opettaja Matti Romppainen siirtää ulos matokompostoria. Mukana kantamassa oppilas Leevi Daavitsainen. 

Paras on tunkioliero

Matti Romppainen on pitänyt matokompostoria opetusvälineenä jo kymmenen vuotta. Ensimmäisenä sen toi 1990-luvun lopulla Kuhan koululle jo eläkkeelle jäänyt opettaja Hannu Siitonen.

– Jonkin verran matokompostoreja on opetuskäytössä muuallakin Suomessa, Siitonen tietää.

Suomessa elää 14 lierolajia, mutta kastemadon sukulainen, tunkioliero osoittautui Siitosen mukaan parhaaksi kasvatettavaksi. Se kestää vaihtelevia kouluolosuhteita eikä kuole yli 15 asteen lämpötilassa, kuten tavallinen kastemato tai onkiliero.

Lisäksi se lisääntyy Siitosen mukaan nopeasti, sillä se hyödyntää tehokkaasti ruoan tähteitä.

– Selvitin kasvunopeutta aikoinaan oppilaideni kanssa. Kahdessa kuukaudessa matojen määrä kymmenkertaistui ja vajaassa neljässä kuukaudessa peräti viisikymmenkertaistui, Hannu Siitonen sanoo.

Madon kasvattaminen onkijan kannalta noin viiden sentin ihannepituuteen kestää Romppaisen mukaan kolme kuukautta. Hän on ollut Siitosen opissa.

Teemana luontoyrittäjyys

Matojen kasvatus on katkeamaton prosessi, sillä lierot parittelevat, jonka tuloksena syntyy paljon uusia jälkeläisiä. Onkimadot ovat kaksineuvoisia, eli niillä on ruumiissaan sekä koiras- että naarassukuelimet.

Lierot turvautuvat kuitenkin lähes aina ristisiitokseen eli ne etsivät kumppanin lisääntymiseen.

Tunkioliero munii multaan puolentoista sentin mittaisia kapseleita, joiden sisällä on useita munia. Niistä kehittyy liero, joka on syntyessään noin sentin pituinen.

– Koko Ranuan koululaitoksen kantava teema on luontoyrittäjyys, kertoo sivistystoimenjohtaja Juha Siitonen. Se ulottuu varhaiskasvatuksesta lukioon.

Kauriit vieraina

Luonnosta ammentava kasvatus nähdään Ranualla merkittävimpänä opetuskulttuurin muutoksena sitten perusopetuksen tulon.

– Luontolähtöinen pedagogiikka kehittää oppilaiden minäkuvaa. Se tarjoaa yhtenäisen toimintakulttuurin varhaiskasvatuksesta aina lukioon saakka. Tuloksena syntyy tilaa antavaa ja elvyttävää kasvatusta, josta saadaan eväitä työelämään asti, Juha Siitonen sanoo.

Ranuan keskustaan ovat valmistuneet uudet päiväkoti-, koulu- ja lukiotilat, jotka tukevat lasten ja nuorten yhteyttä luontoon. Kuhan koulu sijaitsee 10 kilometriä keskustan Posion suuntaan.

Keskustan koululla on yläkoulun oppilaiden ylläpitämä eläinten ruokintapaikka, jossa on käynyt muun muassa kauriita. Tänä vuonna vastaava ruokintapaikka on rakennettu myös Kuhan koulun lähistölle.

Suosittu opaskurssi

Matkailu on Ranuan tärkeimpiä elinkeinoja, ja alueen yrittäjiltä edellytetään kansainvälistä osaamista. Siihen Ranuan lukio valmistaa oppilaitaan.

– Kurssitarjontaamme kuuluu valokuvausta, luontopalvelu- ja eräopastaitoja sekä yritysmatematiikka. Ne ovat saaneet kiitosta niin oppilailta kuin paikallisilta yrittäjiltäkin, kertoo Ranuan lukion rehtori Pertti Mertala.

Uudessa lukiorakennuksessa on 54 oppilasta.

Luontomatkailuun on syntynyt uusia työpaikkoja, sillä Ranuan eläinpuiston ympärille on investoitu majoitus- ja ohjelmapalveluihin.

Osa oppilaista on saanut Mertalan mukaan kesätyöpaikan eläinpuistosta, jossa kielitaitoa voi harjoitella käytännössä. Eläinpuistossa käy paljon kansainvälisiä matkailijoita.

– Lukion opaskurssi on ollut erittäin suosittu, Mertala kertoo.

Vaikuttava huonekaluliike

Myös yrittäjyyteen liittyviä aineita on lisätty, sillä Ranualla on useita kasvavia yrityksiä, kuten mäntyhuonekaluja valmistava Veke. 3 600 asukkaan kunnassa on yritysmyönteinen ilmapiiri, jota ruokkii kehitysyhtiö Business Ranua

Ympäri Suomen laajentuneen Veke-huonekaluliikeketjun perusti Ranualle myyjänä toiminut Veijo ”Veke” Ranua 1990-luvun alussa.

Veke kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 30 prosenttia, joka nousi 43 miljoonaan euroon.

– Lukiolaisille tehdyn tuoreen kyselyn mukaan Ranuan lukiolaisista 25 prosenttia olisi halukas perustamaan oman yrityksen, kun koko Suomessa vastaava prosenttiosuus oli 11, Mertala kertoo.

– Ajatuksena on, että kun nuoret lähtevät aikuistuttuaan ulkopaikkakunnalle tai maailmalle, on heillä sieltä palattuaan valmiudet ryhtyä yrittäjiksi Ranualla, Mertala sanoo.

Lue myös:

Katso täältä kaikki kevään 2025 ylioppilaat