VM:n virkamiespuheenvuoro: Julkista taloutta on yhä vahvistettava

Julkinen talous ei ole valmis kohtaamaan uutta taantumaa. Tämä on yksi niistä johtopäätöksistä, jotka nousevat esiin valtiovarainministeriön julkaisemassa tulevaa vaalikautta ruotivassa virkamiespuheenvuorossa ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

Virkamiesarviot Suomen julkisen talouden tilasta ovat vähemmän mairittelevat. Parempaan suuntaan on menty, mutta vielä ei ole aihetta jäädä laakereilla lepäämään. Kokonaisuudessaan julkisen sektorin on pystyttävä useiden miljardien pysyviin säästöihin kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi. Samaan aikaan on työllistämisastetta nostettava 75 prosenttiin, jotta veronmaksajia riittää ja sosiaalietuuksista nauttivien määrä laskee.

-Suomella on lukuisia vahvuuksia ja siten kaikki edellytykset menestyä. Heikkouksiakin on, mutta niihin voimme itse vaikuttaa. Siksi keskeisin uhkamme on uudistuskyvyttömyys, kiteyttää valtiovarainministeriön ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen puheenvuoron ydinviestin.

Miljardien säästötarve

Nopeasti toteuttavilla veronkorotuksilla ja suorilla säästöillä julkista taloutta tulisi vahvistaa alkavan vaalikauden loppuun mennessä kahdella miljardilla. Hallituksen työn alla olevan maakunta- ja sote-uudistuksen on arvioitu tuovan kolmen miljardin säästöt, mutta useiden asiantuntijoiden ja opposition toimesta nämä säästölaskelmat on jo ammuttu useaan kertaan alas. Lisäksi jostain pitäisi löytää vielä kahden miljardin euron sopeutustoimet 2020-luvun loppuun mennessä.

-Julkista taloutta nopeasti vahvistavat toimet olisivat tärkeitä, jotta julkiseen talouteen ehdittäisiin kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle. Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja, joten ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee, julkaisussa todetaan.

Veronkevennyksiin ei varaa ja uutta jaettavaa ei ole

Vaalien alla uusi rahareikiä on puolueiden vaalilupauksissa vilistänyt. Veronkevennyksiin ei kuitenkaan ole varaa ja lisää rahaa ei jaettavaksi löydy. Ministeriön talousviisaat haluavat, että tulevalla vaalikaudella ilmenevien uusien menotarpeiden rahoitus tulisi kattaa menoja uudelleenkohdentamalla. Kansainvälinen kilpailu yrityksistä ja osaajista vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka paljon verotusta voidaan kiristää. Myös tehottomia verotukia tulisi tarkastella kriittisesti, jotta julkinen talous saa kerättyä kaipaamaansa puskuria. Veronkevennyksiin ei ole varaa.

-Mahdollisia veronkiristyksiä harkittaessa tulisi ottaa huomioon kansainvälinen verokilpailu sekä verotuksen vaikutukset työnteon ja yritystoiminnan kannustavuuteen. Vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia. Kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tulisi nettomääräisesti keventää, valtiovarainministeriön suunnalta valistetaan.

Ei päällekkäistä hallintoa

Maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä päällekkäistä hallintoa ei ole vara paisuttaa ja viimeisistäkin päällekkäisyyksistä tulisi pyrkiä eroon. Tämä onnistuu vain yhteistyöllä.

-Hallituskauden alussa tarvitaan hallituksen ja ministeriöiden yhteinen tulkinta hallitusohjelmasta sekä selvät ratkaisut vastuista, resursoinnista ja toimintatavoista. Vain ministeriöiden yhteisellä ohjauksella ja osaamisen ja resurssien kohdentamisella voidaan ratkaista vaikeita poikkihallinnollisia ongelmia ja toteuttaa laaja-alaisia uudistushankkeita, arvioidaan julkaisussa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano ja jatkuvuus tulisi varmistaa seuraavalla hallituskaudella, jotta vastuu ikärakenteen heikentymisen aiheuttamista palvelujen kysynnän ja kustannusten kasvusta saadaan siirrettyä kuntia vahvemmille järjestäjille. Tämä on edellytys kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiselle. Mallista riippumatta uudistuksen tulisi sisältää rahoituskehys, joka hillitsee kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeriön tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevä virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”