Vuoden 2021 kriisikunnat: Konnevesi porskuttaa – muualla tiukempaa

Valtiovarainministeriö nimesi toukokuussa 2021 Haapajärven, Konneveden, Pertunmaan ja Rääkkylän kriisikuntamenettelyyn. Ministeriön asettamat työryhmät saivat helmikuussa arviointinsa kuntien nykytilanteesta tehtyä ja maaliskuulla valmistuivat tilinpäätökset vuoden 2021 osalta.

Parhaan tuloksen kriisikunnista on onnistunut saamaan kasaan 2600 asukkaan Konnevesi, joka teki viime vuodelta yli kahden miljoonan euron ylijäämän. Loistava tulos selittyy suurelta osin kertaluontoisilla erillä. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta kunta sai 480 000 euroa, koronatukia kertyi noin 380 000 euroa ja rahastojen realisoinnin kautta myyntivoittoa kertyi yli 900 000 euroa.

-Kunnan osalta tilanne näyttää hyvältä, mutta konsernitasolla meillä on kattamatonta alijäämää. Se on oikeastaan itse aiheutettu kirjanpidollinen ongelma, joka johtuu kunnan omistaman Kellankosken Voima Oy:n osakkeiden eliminointierosta. Omaisuus eli maat ja kosket meillä kyllä omistuksessa, joten siltä osin asia on kunnossa, kunnanjohtaja Mika Pasanen kertoo.

Konnevesi päätyi kriisikunnaksi laajakaistayhtiön Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takia. Vuoden 2019 tilinpäätökseen jouduttiin kirjaamaan yhtiön takausvastausta 3,8 miljoonan euron pakollinen varaus yhtiön yrityssaneerauksen johdosta.

Rääkkylä sinnittelee – Eronen eläkkeelle

Laajakaistahanke saatteli myös Rääkkylän kriisikuntien joukkoon. Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunta ajautui talousvaikeuksiin, hakeutui velkasaneeraukseen ja kunta joutui kaivamaan kassalipasta yli kahden miljoonan euron takausvastuiden edestä.

Vaikka takausvastuut maksettiin, niin toista kautta tulee kunnalle lisää maksettavaa, joka aiheuttaa päänvaivaa. Aiemmin sote-palvelut hoituivat ulkoistamissopimuksen kautta Terveystalon tuottamana. Vuoden 2021 alusta alkaen Siun sote on tuottanut palvelut ja se on näkynyt kunnan maksuosuudessa.

-Me maksoimme viime vuonna Siun sotelle 800 000 euroa enemmän, kuin mitä rääkkyläläiset palveluja käyttivät.  Tämä epäoikeudenmukaisuus jatkuu vielä tänä vuonna ja näkyy kunnan valtionosuuksia alentavana tulevaisuudessa, kun vuonna 2023 siirrytään hyvinvointialueisiin. Kaikki johtuu Siun soten perussopimuksen maksuosuusmäärittelyjen epämääräisyydestä, harmittelee määräaikainen kunnanjohtaja Yrjö Eronen.

Sote-kustannusten kasvusta huolimatta parintuhannen asukkaan Rääkkylä ponnisti käytännössä nollatulokseen, sillä alijäämää tilinpäätökseen kirjattiin vain 2953 euroa. Taloutta saatetaan kunnassa kuntoon tänä vuonna myymällä metsää 1,25 miljoonan euron edestä ja noin 330 000 euron arvoisella talouden tasapainottamisohjelmalla.

-Kyllä minä uskon, että Rääkkylä tästä selviää ja alijäämät saadaan hoidettua taseesta pois. Ja eihän alijäämiin ole kukaan koskaan kuollut, mutta kun laki vaatii, että ne hoidetaan, niin hoidettavahan ne on, viimeistä päivää kunnanjohtajana toiminut Eronen toteaa.

Yrjö Eronen tuli reilut kaksi vuotta sitten eläkepäiviltään luotsaamaan syntymäkuntaansa läpi vaikeiden aikojen, kun sopivaa kunnanjohtajaa ei tuntunut löytyvän. Nyt laajakaistasotkut on selvitetty ja kunnalla on nokka jälleen kerran ylöspäin. Ja jos viimeksi kuuden vuoden eläkkeellä olon jälkeen Eronen vielä tutulle kunnantalolle töihin tuli, niin nyt eläkkeelle jäänti on varma asia.

-En minä enää kunnanjohtajaksi palaa. Jos nurmikonleikkuuseen tarvitsevat niin se on eri asia, vaikka kyllä ne siihenkin saa jo nuorempia kysellä, Yrjö Eronen nauraa.

Sähköosakkeita pian kaupan

Pertunmaan tilinpäätökseen kertyi alijäämää viime vuonna viittäkymmentä euroa vailla 960 000 euroa. Alijäämää reilun 1600 asukkaan kunnassa on taseeseen kertynyt katettavaksi himpun yli 3 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista valtionavun korotusta kunta sai viime vuonna 305 000 euroa ja koronatukien määrä oli 77 725 euroa.

Pienen ja vähäväkisen kunnan taloutta horjuttaa erityisesti sote-menot. Viime vuonna Essoten maksuosuudet nousivat ennakoidusta 877 400 euroa, mutta kaikki kertynyt ylijäämä ei sillä selity. Kun hyvinvointialueet vuoden 2023 alussa, niin vuoden 2021 tilinpäätöksen perusteella alueille siirtyy kunnan toimintamenoista noin 62 prosenttia.

Pelkillä säästötoimilla Pertunmaan kunta ei pysty alijäämiä entistä pienemmällä budjetilla operoitaessa kattamaan lain vaatimassa ajassa. Käytännössä ainoa keino tasapainottaa kunnan talous on sähkö-osakkaiden myynti.

Kunta päätti jo vuonna 2020 myydä 200 Suur-Savon Sähkö Oy:n osaketta. Kunta kuitenkin pidättäytyi myynnistä, sillä esteeksi nousi koko maakuntaa koskevat energiaratkaisut. Joulukuussa 2021 kunta päätti myydä vielä 500 sähköosaketta lisää.

-Me olemme kuin panttivankeja, kun odotamme Mikkelin kaupungin ratkaisuja energia-asioissa. Olemme neuvotelleet useiden tahojen kanssa ja pyytäneet Suur-Savon Sähkön nykyisiltä omistajilta vastauksia 29.4. mennessä. Jos asia ei sitä kautta etene, niin sitten viemme kauppaa muuta kautta eteenpäin, Pertunmaan kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen kertoo.

Jos ja kun kaupantekoon tänä vuonna päästään, niin sähkötuloilla pystyttäisiin kattamaan taseeseen kertyneet alijäämät. Osakepotin hinnaksi on arvioitu noin 4,9 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto on sitoutunut talouden tasapainottamisohjelmassa osakkeiden tai vastaavan arvoisen muun omaisuuden myyntiin vuoden 2022 aikana.

Tuulivoimasta puhtia talouteen

Vuoden 2021 kriisikunnista suurin eli vajaan 7000 asukkaan Haapajärvi aikoo nostaa itsensä suosta tuulivoiman avulla. Jo tälle vuodelle kaupunki on laskenut saavansa valmistuneesta Välikankaan tuulivoimapuistosta 720 000 euroa kiinteistöverotuloja. Tuulivoiman rakentamisen arvioidaan jatkuvan alueella vilkkaana ja lisää tuulivoimapuistoja saatanee lähivuosina tahkoamaan kiinteistöverotuloja.

Myös kaupungin kouluverkosta haetaan arviointimenettelyssä hyväksytyn talousohjelman mukaisesti säästöjä. Kaksi kyläkoulua lakkautetaan ja kirjastoauto lopettaa kiertämisen. Tosin toisen kyläkoulun osalta valtuustokäsittelyssä hyväksyttiin koulun säilyttämisestä ponsiesitys, mutta se edellyttäisi talouden tasapainottamistoimien tepsimistä.

Vuoden 2021 tilinpäätös on Haapajärvellä vielä vaiheessa. Järjestelmäongelmien johdosta tilinpäätös on vielä kesken ja kaupunginhallitus käsittelee sitä huhtikuun puolen välin jälkeen.

Jotain käsitystä kaupungin taloudesta saa kuitenkin marraskuussa esillä olleita vuoden 2021 talousarviomuutoksia tutkailemalla. Tilinpäätöksessä arvioidaan tehtävän huonokuntoisten kiinteistöjen tasearvojen alaskirjauksia 1,8 miljoonan euron edestä. Ilman alaskirjauksia alijäämää on marraskuussa ennakoitu syntyvän yli 1,3 miljoonaa euroa.

EDIT 31.3. klo 15.30 : Lisätty Pertunmaan kunnanjohtajan Leena Ruotsalaisen kommentti sähköosakekauppoihin liittyen.