Vuoden helmet: "Venäjä petti meidät" – Ukrainalaiset haluavat elää pienessä savolaiskaupungissa
Artur ja Aleksandra Savchenko kotonaan Varkaudessa. Pari asui ennen sotaa Pietarissa. Alexandra on Venäjän kansalainen, Artur Ukrainan.
Vuokko Viljakka, teksti
Matias Honkamaa, kuvat ja video
Pienen kaksion eteisessä on pakattu matkalaukku. Se on auki. Kuvauksella on haastattelun jälkeen kiire, sillä Aleksandra Savchenko, 30, lähtee kohta laukkunsa kanssa Viron kautta Pietariin. Siellä odottaa syöpäleikkaukseen joutunut isä.
Aleksandran ja hänen miehensä, Artur Savchenkon, 35, silmissä on huoli, koska vaimon on palattava viikoksi parin entiseen kotikaupunkiin. He eivät halua enää koskaan muuttaa takaisin Venäjälle, eikä Arturin kotimaahan Ukrainaan.
Savchenkot eivät olisi Suomessa, eivätkä Varkaudessa, pienessä pohjoisavolaisessa teollisuuskaupungissa ilman Ukrainan sotaa. Heillä on uudessa kotikaupungissaan liki 500 kohtalotoveria.
Varkaus on kokoluokassaan yksi eniten tilapäisen suojelun saaneita ukrainalaisia vastaanottanut kunta Suomessa. Jotain poikkeuksellista kaupungissa on, sillä lähes puolet heistä on jo valinnut Varkauden kotikunnakseen. Niin tekivät myös Savchenkot.
Artur ja Aleksandra Savchenko kotonaan Varkaudessa.
Vankilasta Varkauteen
Lähdimme ottamaan huhtikuisena torstaina selvää, miksi niin moni ukrainalainen haluaa olla varkautelainen.
– Terve, Viktoriia Plotnikova, 31, huikkaa kahvilan tiskin takaa.
Jokaisen edessä höyryää kohta kahvikuppi. Lautasilla ovat eclair-leivokset. Pitkulaisen herkun salaisuus on tuulihattutaikinan sisään leivottu vanilijakreemi ja muhkea kaakaokuorrutus.
Savchenkot saavat hieman myöhemmin vegaaniset leivoksensa. Ei ole epäilystäkään, etteikö Aleksandra, seurueen ainoa venäläinen, olisi kiinteä osa savolaiskaupungin ukrainalaisyhteisöä.
Varkauden myös kotikunnakseen valinneet Viktoriia ja Igor Plotnikov, 38, tulivat kahden lapsensa kanssa Suomeen marraskuussa 2022. Artur Savchenko saapui jo huhtikuussa ja vaimo pari kuukautta myöhemmin.
– Asuimme ensimmäiset kaksi viikkoa vastaanottokeskukseksi muutetussa, Konnunsuon entisessä vankilassa Lappeenrannassa. Oli aika ahdasta olla kahden lapsen ja koiran kanssa yhdessä huoneessa, Igor muistelee.
Artur koukkasi Varkauteen Pieksämäen kautta.
– Pieksämäellä ei ollut kaikki vielä meille kunnossa. Sain hankittua kimppakämpän kolmelle kaverille ja itselleni Varkaudesta, Artur kertoo.
Viktoriia ja Igor Plotnikov pyörittävät Varkauden kirjastossa kahvilaa. Viktoriia leikkaa kakkua takahuoneessa.
Kuntamalli täytti vuokra-asunnot
Kysymykseen, miksi nelikko tuli juuri Varkauteen ja on siellä edelleen, saa vastaukseksi nimen Ulyana. Hän on Ulyana Neubauer, 37, Suomessa pitkään asunut, ukrainalainen opettaja ja yksi Varkauden kolmesta kotoutumisohjaajasta. Ulyana on mukana haastattelussa tulkkina.
Ulyana aloitti nykyisen työnsä vajaa kuukausi sodan syttymisen jälkeen. Tehtävään hänet keksi varkautelainen pappi, joka soitti ja sanoi, että kaupunki tarvitsee nyt hänen apuaan.
Kun ukrainalaisia alkoi tulla Varkauteen, kaupunki rakensi heidän kotoutumispalvelunsa lähes tyhjästä. Kuntamalli oli Maahanmuuttoviraston (Migri) ketterä ratkaisu tilapäistä suojelua hakevien majoitukseen. Viime vuoden lopussa päättyneessä mallissa kunta majoitti ja järjesti ohjausta sekä neuvontaa. Migri maksoi kulut.
Savchenkot ja Plotnikovit majoitettiin noin 250 muun kanssa kuntamallin asuntoihin. Asunnot löytyivät Varkauden vuokrataloyhtiön Wartalo Kotien asunnoista. Vuokratulojen ansiosta vuokrankorotukset ovat pysyneet kaikilla vuokralaisilla maltillisina, vaikka kustannukset ovat nousseet.
Kotokunnan ylläpitämä vastaanottokeskus aukesi Varkauteen marraskuussa 2022. Keskuksen 300 paikasta yli 90 prosenttia oli viime vuoden lopussa yhä täynnä ja suurin osa asukkaista ukrainalaisia.
Ukrainalaiset ovat piristäneet koko kaupunkia monella tavalla. Varkaus. Takana Stora Enson tehtaan piiput.
Yritystileistä eläinlääkäriin
Kotoutumispalvelun apua on tarvittu esimerkiksi silloin, kun Plotnikovit perustivat viime elokuussa Brutal Eclair -kahvilan Varkauden kirjastoon ja tarvitsivat yritystilin. He saivat tilin saksalaisesta pankista. Kotoutumisohjaajat auttoivat järjestelyissä myös, kun ukrainalaisten perheiden mukana tulleet lemmikit piti viedä kunnaneläinlääkärin lakisääteiseen tarkistukseen 42 kilometrin päähän Pieksämäelle.
– En oikein edes keksi asiaa, missä emme olisi auttaneet. Ukrainalaisten aito kiitollisuus on työn suola. Ukrainalaiset ottavat asiat vakavasti. Maksumuistutus voi saada heidät paniikkiin. Sanon silloin, että istutaanpas nyt alas, hengitetään syvään, ja katsotaan sitten, mitä tehdään, Ulyana kertoo.
Kun ukrainalaisia alkoi tulla kaupunkiin, SPR:n vapaaehtoiset avasivat kaupungin tuella lahjoituspisteen, minne varkautelaiset toivat huonekaluja, kodintavaroita, vaatteita ja leluja.
– Autot, missä oli kasoittain tavaraa, jonottivat lahjoittamaan. Varkautelaiset toivat aina vain lisää ja ukrainalaiset hakivat niitä. Pisteestä tuli tärkeä kohtaamispaikka. Toiminta loppui vuodenvaihteessa, mutta sille olisi yhä tarvetta, Ulyana kertoo.
Varkauden kaupungin kotoutumisohjaaja Ulyana Neubauer.
Apuna kirjastotäti
Varkauden kuntamallissa olleista ukrainalaisista oli työllistettynä parhaimmillaan 40 prosenttia, nyt jonkin verran vähemmän. Tämä johtuu siitä, ettei sesonkitöitä ole talviaikaan juuri tarjolla.
Plotnikovit työllistävät itsensä kahvilalla. Varkautelaiset tuntevat jo eclairit sekä muut ukrainalaiset herkut, ja keittolounaalla käy vakiasiakkaita.
– Meillä on paljon uusia yrityssuunnitelmia, kertoo personal trainerina ja ravintoneuvojana Ukrainassa työskennellyt Igor.
Vaimo Viktoriia on koulutukseltaan verisuoniin erikoistunut leikkaussalihoitaja. Ennen Suomeen muuttoa heillä oli catering-yritys.
Igor kävi maahanmuuttajille suunnatun yrittäjäkurssin. Kumpikin opiskeli myös vähän aikaa suomea, mutta kahvilan avaaminen keskeytti opinnot.
– Osaamme perussanat suomeksi. Apuna on myös englanti tai Google-kääntäjä. Jos asia ei vieläkään selviä, haemme kirjaston tädin apuun. Tärkeintä on, että ongelmiin löytyy ratkaisu, Viktoriia kertoo.
Artur on työskennellyt puolitoista vuotta hyllyttäjänä Prismassa. Hän on myös puuseppä ja tekee puusepän töitä kevytyrittäjänä. Töitä saisi olla hänen mukaansa enemmänkin, mutta ei ole, koska suomalaiset tekevät niin paljon itse. Viimeksi Savchenkot pyörittivät kaverinsa kanssa pientä huonekalutehdasta Pietarissa.
– Olen juristi, mutta stressi ja korruptio pakottivat jättämään työni Venäjällä. Nyt haluaisin opiskella hierojaksi. Haaveillemme Arturin kanssa myös omasta huonekaluverstaasta, kertoo Aleksandra, joka on työskennellyt nyt puoli vuotta siivoojana.
Kaikille on tärkeää, että he voivat elättää itsensä omalla työllä.
– Kuntamallin loppuminen ei muuttanut elämässämme oikeastaan muuta kuin sen, että nyt maksamme vuokramme itse, Viktoriia toteaa.
Viktoriia ja Igor Plotnikov pyörittävät Varkauden kirjastossa kahvilaa. Igorin äiti Larisa Plotnikov auttaa kahvilan töissä.
Kielivaatimukset
Varkauden työttömistä työnhakijoista 60 prosenttia oli vuoden alussa ulkomaalaistaustaisia. Kaupunginjohtaja Joonas Hännisellä on selitys hurjalle luvulle.
– Kannustamme kaikkia työikäisiä ukrainalaisia ilmoittautumaan työnhakijoiksi. Näin heillä on parempi mahdollisuus päästä te-toimiston asiakkaana kielikoulutukseen.
Hännistä huolestuttaa, jos ukrainalaisten työttömyys pitkittyy siksi, etteivät he opi suomea nopeasti.
– He ovat koulutettua ja osaavaa väkeä, joilla on kova halua päästä töihin. Tiukka kielivaatimus estää työllistymistä. Voisiko määräaikaisten työsuhteiden kielivaatimuksia keventää väliaikaisella lailla aloilla, missä on työvoimapulaa? Työntekijät oppisivat kieltä töissä, hän ehdottaa.
Uusi lainsäädäntö on siirtämässä vastuuta työetuusmaksuista kunnille. Hännisen mielestä työllistymisen esteet ja pitkäaikaistyöttömyydestä seuraavat sakot uhkaavat paljon ukrainalaisia vastaanottaneiden kuntien taloutta.
– Sakkomaksut eivät saisi kaatua yksin niiden kuntien niskaan, jotka ovat auttaneet eniten. Pitäisi löytää nopeasti vaikka väliaikainen, kuluja tasaava rahoitusmekanismi. Varkaudessa on ollut koko ajan vahva, yhteinen tahto auttaa ukrainalaisia, kaupunginjohtaja kertoo.
Hännisen mukaan Varkaus on ukrainalaisten keskuudessa suosittu kaupunki siksi, että koko yhteisön auttamisenhalu on aitoa ja tieto siitä on levinnyt hyvin.
Plotnikovit ja Savchenkot viettävät paljon vapaa-aikaa yhdessä. Tapaamisissa pulpahtaa usein esiin tulevaisuus ja haave muuttaa yhdessä Teneriffalle.
– Ehkä vielä asumme talvet siellä ja kesät Suomessa. Nyt olemme kuitenkin täällä ja näin on hyvä, Igor painottaa.
– Venäjä petti meidät. Kiitos varkautelaiset, kun autatte, Artur sanoo ja puristaa vaimonsa kättä.
Liki 70 000 tuli Suomeen
- Ukrainan sota syttyi 24.2.2022.
- Suomeen on tullut huhtikuun alkuun mennessä vuodesta 2022 lähtien arviolta noin 67 200 ukrainalaista.
- Eniten ukrainalaisia ovat majoittaneet Turku (1 159), Espoo (857) Kuopio (800), Salo (794) sekä Helsinki (680). Luvuissa ovat mukana vain vastaanottojärjestelmässä olevat ukrainalaiset, eivät kotikunnan jo saaneet.
- Varkaus on asukasluvultaan maan 57. suurin kunta. Kuntalistauksessa ukrainalaisten määrässä (238) se ponnahtaa kuitenkin sijalle 36. Kuntalistauksessa ovat mukana vain vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevat. Luvusta puuttuvat siis kaikki yli 200 Varkauden jo kotikunnakseen saanutta ukrainalaista.
- Tilapäisen oleskeluluvan saaneet Ukrainan kansalaiset voivat halutessaan anoa itselleen kotikuntaa, kun ovat asuneet vuoden Suomessa. Viime vuonna kotikunnan sai lähes 20 000 koko maassa, Varkaudessa 210.
- Arvioiden mukaan Suomessa oleskelee noin 30 000 Ukrainan kansalaista, jotka eivät ole anoneet kotikuntaa, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. He eivät näy väkiluvussa tai muuttoliiketilastossa.
- Viisi suurinta ukrainalaisten kotikuntaa olivat viime vuonna Helsinki, Vantaa, Turku, Espoo ja Jyväskylä.
- Kuntamallissa oli mukana liki 140 kuntaa ja yli 6 000 tilapäisen suojelupäätöksen saanutta, mikä oli heistä noin 14 prosenttia.
- Varkauden maahanmuuttopalveluissa on viisi työntekijää, joista kaksi ohjaajaa sekä yksi työsuunnittelija keskittyvät pelkästään ukrainalaisiin.
- Kotikunta tuo ukrainalaisille kuntalaisen oikeudet ja velvollisuudet.
Tietolaatikon tiedot ovat vajaan vuoden vanhoja.
Jutun lähteet: Maahanmuuttoviraston tilannekeskus ja Tilastokeskus
Juttua muokattu 22.4. klo 16.20: Korjattu otsikkoa ja ingressiä. Muutettu otsikkoa toisella julkaisukerralla.
Lue myös:
