Yksi ääni ratkaisi Meri-Lapin jättiulkoistuksen jatkon - irtisanominen kaatui äänin 29-30
Mehiläinen jatkaa Lapin hyvinvointialueen kumppanina Länsi-Pohjan keskussairaalan tontilla myös jatkossa. (Kuva: Vesa Ranta)
Kesäkuussa 2017 alkanut Meri-Lapin alueen suuri sote-ulkoistus ei pääty vuoden 2025 lopussa. Pitkän kokouspäivän päätteeksi aluevaltuusto hyväksyi äänin 30-29 keskustalaisen aluevaltuutettu Outi Keinäsen esityksen, jonka mukaan Meri-Lapin soteulkoistussopimus jatkuu uudelleen neuvotellulta pohjalta. Aluehallitus oli esittänyt aluevaltuustolle, että sopimus Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa irtisanotaan vuoden 2025 lopussa.
Äänestyksessä poliittisten ryhmien rivit jakautuivat, kun lähinnä Meri-Lapin alueen valtuutetut kannattivat Outi Keinäsen tekemää esitystä siitä, että Mehiläis-ulkoistussopimusta jatkettaisiin muutettuna. Vuoden aikana sopimukseen on neuvoteltu merkittäviä muutoksia, joiden myötä sopimuksen puolustajat katsoivat uuden toimintamallin täyttävän hyvinvointialueita koskevan lainsäädännön. Pitkän puhemaratonin aikana Keinäsen esitys sai taakseen myös kannattajia muilta Lapin alueilta ja aluehallitus sopimuksen irtisanomisesitys kaatui.
Lapin sitoutumattomien Inkeri Yritys teki myös vastaesityksen hallituksen pohjaesitykselle. Hän esitti, että sopimuksen irtisanomisessa käytettäisiin lain sallimaa kahden vuoden siirtymäaikaa, jolloin sopimus irtisanottaisiin päättymään vuoden 2027 lopussa. Tätä mallia oli esittänyt hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela aluehallituksessa. Esitys hävisi kuitenkin ensimmäisellä kierroksella Outi Keinäsen vastaesitykselle äänin 31-28.
Mehiläisen ja Kemin, Tornion, Keminmaan sekä Simon perustama yhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on hoitanut alueen sote-palveluja kesäkuun alusta 2017 lähtien toimintansa. Yhteisyritys tuottaa keskeiset Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut sekä perusterveydenhuollon palvelut alueen asukkaille. Alkuperäisessä mitassaan ja mallissaan sopimuksen arvo on koko sopimuskauden ajalta yli miljardi euroa.
Kaksi sairaalaa halutaan säilyttää
Mikään läpihuutojuttu ei jättiulkoistuksen kohtalo suinkaan ollut. Yksikään poliittinen ryhmä ei ollut tehnyt asiassa ryhmäpäätöstä, vaan mielipiteet jakaantuivat ryhmien sisällä hyvin pitkälle asuinpaikan perusteella. Ryhmäpuheenvuoroissa tuotiin painokkaasti esiin se, ettei Mehiläisen kanssa tehdyn ulkoistussopimuksen irtisanominen tarkoita Länsi-Pohjan sairaalan alasajoa.
-On harmillista, että kun meidän pitäisi olla yhtä mieltä asioista, niin merilappilaisille se ei kelpaa. Me ei olla täällä päättämässä Länsi-Pohjan sairaalan alasajosta tai palvelujen supistamisesta, muistutti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Sari Seppänen.
Vaikka Sari Seppänen moittikin merilappilaisia ryhmäpuheenvuorossa, niin lopullisessa äänestyksessä hän äänesti ulkoistussopimuksen jatkon puolesta. Samoin ryhmäpuheenvuoroissa painotettiin sitä, että Lapissa tulee saattaa kuntoon Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan ja Mehiläisen vastuulla olevan Länsi-Pohjan sairaalan välinen työnjako. Asiasta on puhuttu paljon, mutta konkreettisia tekoja on ilmeisesti ollut vähemmän.
-Sosiaalidemokraatit haluavat säilyttää Lapissa kaksi täyden päivystyksen sairaalaa. Sairaaloiden välistä työnjakoa on alettava valmistelemaan välittömästi, vaati SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Maria-Riitta Mällinen.
Lisää vaikeita päätöksiä tulossa
Lapin hyvinvointialue on tekemässä tälle vuodelle noin 60 miljoonan euron alijäämän. Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto (kesk.) muistutti kokouksen aluksi, että maanantain päätös ei ole ainoa vaikea päätös, joita aluevaltuusto joutuu lähivuosina tekemään.
-Tämä ei ole ainoa vaikea päätös, jonka tämä porukka joutuu tekemään. Aluehallituksella on suuri huoli siitä, miten hyvinvointialueen talous saadaan tasapainotettua, Melaluoto muistutti.
Mielenkiintoiseksi Lapin hyvinvointialueen ratkaisun tekee se, että valtuuston kokouksen yhteydessä tuotiin useilta tahoilta esiin myös hyväksytyksi tulleen sopimusluonnoksen lainmukaisuus ja sopimuksessa olevat ristiriitaisuudet. Irtisanomisen kannalla olleiden mukaan sote-lainsäädännön mukaan sopimusta pitäisi muuttaa neuvoteltua enemmän ja hankintalain mukaan sopimusta ei saisi muuttaa niin paljon.
Selvitysten ja lausuntojen mukaan jako saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä vastuukysymyksissä ja jopa potilasturvallisuuden vaarantumisen. Tosin myös sosiaali- ja terveysministeriön asiasta antamaa lausuntoa ja tulkintaa siitä arvosteltiin valtuustossa varsin suorasanaisesti. Ulkoistussopimusta puolustaneiden aluevaltuutettujen mielestä ministeriön asiassa antama lausunto on monelta osin tulkinnanvarainen.
-Mikä on se oikea tulkinta asiassa, niin sitä ei ole testattu missään, muutossopimusta omassa puheenvuorossaan kannattanut keskustan Pekka Pelttari muistutti.
Samoilla linjoilla oli myös puoluetoveri Esko Tavia, jonka mielestä neuvotellussa muutossopimuksessa ei laillisuusongelmia ole.
-Olisiko Mehiläinen hyväksynyt laittoman sopimuksen? Ei olisi. Nyt ratkaistaan monituottajamallin tulevaisuus Lapissa ja koko Suomessa. Muutetun palvelusopimuksen hyväksyminen on riskittömin vaihtoehto koko Lapille, Tavia linjasi.
Enemmistö Lapin hyvinvointialueen valtuutetuista uskoi enemmän Mehiäisen sanaan ja tilaamaan lausuntoon kuin hyvinvointialueen tilaamiin asiantuntijoiden lausuntoihin. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön lausunnolle ei annettu arvoa.
Käsittämätön on myös ministeri Juuson julkisuudessa antamat lupaukset lakimuutoksesta ulkoistusten suhteen. Tämä sotki asiaa entisestään.
Onneksi kilpailu- ja kulutttajavirasto on puuttunut asiaan ja vaatii hyvinvointialueelta pikaisia selvityksiä.