Yleisötapahtumien rajoitukset ovat koetelleet myös kuntia – "Sellainen tilanne jättää ison aukon monille"

Tapahtumateollisuus ry oli mukana julkisessa kannanotossa sen puolesta, että yleisötapahtumien on avauduttava samaan tahtiin muun yhteiskunnan kanssa.

Yli 50 eri aloilla vaikuttavaa järjestöä arvioi yhteisessä tiedotteessaan, että yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat olleet puutteellisia.

– Rajoitukset ovat olleet kireimpiä, eikä niille ole esitetty kunnolla perusteita, Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt sanoo.

Edellä mainittu tiedote julkaistiin viime keskiviikkona ja jo samana päivänä saatiin jo tieto, että tapahtumien järjestämistä säänteleviä rajoituksia ollaan höllentämässä merkittävästi.

Sahlstedt kertoo, että tilanne on edelleen monin tavoin epäselvä tapahtumien järjestämisen suhteen. Tapahtumateollisuuden johtaja arvioi, että yleisötapahtumien merkitystä on hyvä pohtia tässä hetkessä laajemminkin – myös kuntien näkökulmasta.

– Paikallisilla tapahtumilla on välillisiä ja merkittäviä tulovaikutuksia kunnille,

– Aina kun joku lähtee tapahtumaan, jollain hän sinne liikkuu. Monesti hän on siellä majoituksessa, käy ravintolassa ja ostaa juotavaa. Ja mitä pitkäkestoisempi tapahtuma on kyseessä, sitä enemmän hän jättää rahaa sinne paikkakunnalle.

Ketkä ovat sitten vielä tapahtumatoiminnassa mukana?

Yksinään Tampereen kaupungissa tapahtuma-alan taloudelliset vaikutukset olivat vuositasolla 600 miljoonan euron suuruisia ennen koronavirusepidemiaa, Sahlstedt tietää.

– Alamme suurimmat yritykset ovat liikevaihdoltaan 30-50 miljoonan euron luokkaa.

– Valtaosa toimialan yrityksistä on yhden tai kahden hengen yrityksiä. Näillä yrittäjillä ei ole ollut vuoteen toimeentuloa. Yhden tapahtuman aikaan saamiseksi tarvitaan jopa 200 pientä yritystä paikalle.

Kun tapahtumia päästään järjestämään taas kunnolla, niin se on jännityksen paikka, Sahlstedt pohtii.

– Sitten nähdään, kuinka paljon yritystoimintaa on ajettu alas ja kuinka paljon avainosaajia on siirtynyt muille toimialoille

Isot tapahtumat ovat olleet kiellettyinä

Etelä-Savossa sijaitsevan Pieksämäen kaupungin elinkeinojohtaja Markus Vesterinen muistaa hyvin, miten koronavirusepidemian puhkeaminen vaikutti nopeasti ja laajasti tapahtumien järjestämiseen.

– Jos on 80 tapahtumaa vuodessa ja sitten on pudottu nollaan, se on iso muutos. Isot tapahtumat ovat olleet kiellettyinä.

Vesterisen mukaan vajaan 17 500 asukkaan kaupungissa tiedostetaan tapahtumien merkitys alueen taloudelle.

– Tapahtumat tuovat kaupunkiin ihmisiä, jotka käyttävät samalla rahaa eri palveluihin.

Vesterinen sanoo, että aluehallintoviranomainen on antanut aika tasaiseen tahtiin tietoa ajankohtaisista yleisörajoituksista.

– Siinä on usein menty kuukausi kerrallaan.

Vesterinen muistuttaa, että esimerkiksi monien urheiluseurojen tulopuoli koostuu merkittävällä tavalla ottelukohtaisista yleisömääristä, sisäänpääsylippunsa ostaneista asiakkaista.

”Silloin kassat täyttyvät”

Pieksämäellä asuva Heikki Skyttä myöntää korona-ajan olleen vaikea tapahtuma-alan yrittäjille. Hän on pieksämäkeläisen tapahtumatuotantoyhtiön – Hugedelayn – hallituksen puheenjohtaja.

Skyttä oli myös yhtiön ainoa vakituinen työntekijä ennen kuin koronarajoitukset iskivät kapuloita yhtiön toiminnan rattaisiin.

Kaupunginvaltuutettunakin toimiva Skyttä on tapahtumayrittäjä, joka kertoo löytäneensä uuden työpaikan koronarajoitusten runnellessa tapahtuma-alaa.

Epävarmoista ajoista huolimatta Skyttä aikoo jatkossakin järjestää tapahtumia mahdollisuuksien mukaan.

Hugedelay Oy tunnetaan erityisesti harrasteajoneuvotapahtumastaan. Kyseinen tapahtuma on nimeltään Big Wheels ja se on koonnut parhaimmillaan noin 18 000 ihmistä yhteen Pieksämäellä.

– Tapahtuma jouduttiin perumaan viime kesänä eikä sitä järjestetä tänäkään vuonna, jotain korvaavaa ja pienimuotoisempaa on tulossa, Skyttä sanoo.

Skyttä kertoo, että tapahtuman taloudellista merkitystä on selvitetty jonkin verran.

– Silloin tänne saapuu niin paljon kuluttajia, että kyllä kauppojen ja
ravintoloiden kassat täyttyvät.

– Kävijätutkimusten perusteella ulkopaikkakuntalaiset kuluttavat oman arvionsa mukaan keskimäärin 110 euroa yhtä henkilöä kohden tapahtuman aikana, Skyttä kertoo.

– Kun tapahtuma on jouduttu perumaan nyt jo kahtena vuotena, niin sellainen tilanne jättää ison aukon monille.