Viime kuntavaalien osalta vaalirahoitusilmoitus on vielä vaiheessa noin parilta tuhannelta valtuutetulta tai varavaltuutetulta. (Kuva: Ville Miettinen)

Jokaisen kesäkuun 2021 kuntavaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valitun on jätettävä vaalirahailmoitus. Valtiotalouden tarkastusviraston ylläpitämän vaalirahoitusvalvonta-sivuston mukaan noin 2300 ilmoitusvelvollista ei ollut hommaa määräaikaan mennessä hoitanut. Laissa määritelty ilmoitusaika päättyi kuntavaalien osalta maanantaina 16.8.

Jyväskyläläinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) on yksi vaalirahailmoituksen unohtaneista. Samoin tiedot puuttuvat perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen kuntavaalikampanjan hinnasta ja rahoituksesta. Vuoden 2017 kuntavaalien osalta vaalirahailmoitus toki löytyy molemmilta Keski-Suomen miehiltä.

Kuntalehti tavoitti Wallinheimon, joka myönsi unohduksen olevan mahdollisen.

-Minulla on avustaja asian päällä. Näin on varmaan päässyt käymään, jos sitä ei ole siellä. Vaalibudjetti oli viime kuntavaaleja pienempi. Se oli jotain 3000 euroa, Sinuhe Wallinheimo myönsi.

Valtaosa hoitaa ajoissa

Positiivinen uutinen on se, että yli 15 000 valtuutettua tai varavaltuutettua on hommansa hoitanut ajoissa. Valtiotalouden tarkastusvirasto voi asettaa uhkasakon, mikäli vaalirahoitusilmoitusta ei tehdä. Kaikkiaan ilmoitusvelvollisia on viime kuntavaalien osalta 17 399 valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittua.

-Tähän mennessä uhkasakon asettaminen ei ole realisoitunut. Se mahdollisuus on kuitenkin olemassa, johtava tilintarkastaja, projektipäällikkö Pontus Londen muistuttaa.

Osa kuntapäättäjistä on onnistunut myös keräämään kampanjavaroja enemmän, kuin rahaa on kulutettu. Tyypillisesti puhutaan kympeistä tai satasista, mutta esimerkiksi Turussa kokoomuksen ehdokkaana olleelta Ville Valkoselta jäi kerättyjä kampanjavaroja säästöön yli 4000 euroa. Isommat vaalibudjetit pyörivät tyypillisesti tukiyhdistyksen kautta, joten ylimääräiset varat jäävät pesämunaksi tulevaisuutta varten.

-Jos vaalikampanjan rahoitus on suurempi kuin kampanjan kulut, niin ehdokkaan päätettäväksi miten toimii. Laissa asiaa ei ole määritelty. Rahat voidaan käyttää vaikka seuraavaan vaalikampanjaan, Londen toteaa.

Kampanjat listattu monella tapaa

Vaalirahoitusvalvonta sivustolta löytyy monenlaisten tietojen kaivaminen. Vaalirahoitusilmoitusten perusteella kalleimman kuntavaalikampanjan teki helsinkiläinen kansanedustaja Elina Valtonen (kok), jonka kampanja maksoi 78 437,51. Vihreiden Anni Sinnemäen kampanjan hinta oli 70 507,27 ja pormestariksi valitun Juhana Vartiaisen (kok.) kampanja maksoi 57 511,53 euroa.

Helsinki on perinteisesti ollut kaupunki, jossa kuntavaaleissakin pitää kampanjabudjetin olla merkittävä. Pääkaupungin ulkopuolella suurimmalla vaalibudjetilla operoi jätettyjen vaalirahailmoitusten perusteella perussuomalaisten Tuukka Saimen Vantaalla. Hänen vaalibudjettinsa oli 33 596,58 euroa.

Seinäjoella kokoomuksen riveistä läpi mennyt Reima Kuisla käytti vaalikampanjointiin lähes 33 000 euroa. Keskustan ehdokkaista suurimman kampanjahinnan on tähän mennessä ilmoittanut turkulainen Jarmo Laivoranta, jonka kampanja maksoi 30 000 euroa.

Ilman rahaakin pärjättiin

Vaikka suuriakin summia valituksi tulemiseksi käytettiin, niin valtaosa valtuustoihin valituista meni läpi olemattomalla budjetilla. Alle 800 euron kampanjan osalta ei tarvita erittelyjä siitä, mistä rahoitus kampanjaan on hankittu. Valtiolle riittää pelkkää vakuutus kampanjarajan alittamisesta.

Netistä löytyvä vaalirahoitusilmoituksen jättäneistä on ajantasainen ja päivittyy jatkuvasti. Esimerkiksi tänään tiistaina on ilmoituksen jättänyt jo yli 50 mattimyöhäistä.

Linkki vaalirahoitusvalvonnan sivuille

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*