Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen ei näe Helsingin kaupungin pormestarimallia esteenä monipuoliselle vaalikeskustelulle.

Kokoomuksen Kirsi Piha ilmoitti luopuvansa Helsingin kaupungin pormestari- ja kuntavaaliehdokkuudestaan lauantaina ja julkinen keskustelu yllätyskäänteestä on jatkunut siitä lähtien vilkkaana.

Mitä kohu pormestariehdokkaan yllätyspäätöksestä kertoo kaupungin johtamismallista ja sen merkityksestä?

Pormestarimallia on perusteltu sillä, että se lisää poliittista päätöksentekoa. Kuntalaisille näkyvä ja valtaa käyttävä pormestari on poliittinen luottamushenkilö.

Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta arvioi, että edellä mainituista näkökulmista katsottuna Kirsi Pihaan henkilöitynyt kohu avaa pormestarimallin hyviä ja huonoja puolia.

– Pormestarimallin iso vaikutus on se, että se kasvattaa poliitikkojen valtaa suhteessa viranhaltijoihin ja tavallaan keskittää valtaa ykköspoliitikoille.

Airaksinen muistuttaa, että poliittisen vallan keskittymiselle on ollut tilausta pormestarimalliin siirryttäessä.

– Siinä on haluttu, että päätöksiä ei anneta jostain kasvottomasta koneistosta, vaan siellä ovat oikeat ihmiset, joilla on tietyt arvoperustat. Ja vaalitulos näkyy kaupungin johtamisessa, koska vaalien perusteella valitaan ne johtajat, Airaksinen muistuttaa.

“Valtuustovaaleistahan
tässä on kyse”

Helsinkiä johtaa pormestarin lisäksi neljä apulaispormestaria.

Pormestari johtaa kuutta kuntaa Suomessa. Tulevien kuntavaalien (vaalipäivä 18.4.) jälkeen Turun kaupunki liittyy seitsemäntenä tähän joukkoon.

Helsinki on pormestarikaupunkien keskuudessakin omanlaisensa, Airaksinen arvioi.

Poliittisen vallan kasvun kääntöpuolta avasi taannoin julkaistu ja Tampereen yliopistolta tilattu tutkimus, jonka perusteella pormestarimalli oli keskittänyt valtaa Helsingissä.

– Kuntavaalikeskustelu on henkilöitynyt erityisen vahvasti Helsingissä. Kun tässä keskustellaan niin paljon kokoomuksen pormestariehdokkaasta, se jopa vähän hämärtää vaalien luonnetta.

– Kyse on kuitenkin kuntavaaleista, joissa tärkeintä on valtuustojen voimasuhteet. Ja tärkeintä on, että valtuustojen edustajat löytävät yhteisiä näkymiä siitä, että mitä tulevaisuudelta halutaan. Kaupungissa ylintä valtaa käyttää valtuusto ja sitä ei pidä unohtaa tässä vaaliasetelmassa. Valtuustovaaleistahan tässä on kyse.

Pormestarimallit
eroavat toisistaan

Pormestarimalliin perustuva johtamisjärjestelmä näyttäytyy Helsingissä erilaisena kuin Tampereella, hallintotieteiden tohtori vertaa esimerkiksi.

– Eihän Tampereella ole menty vaaleissa joka kerta ehdokkaat edellä. Siellä on menty puolueet edellä.

Helsinki siirtyi pormestarimalliin vuonna 2017, kymmenen vuotta myöhemmin kuin Tampereen kaupunki.

Pormestarimalli ei ole järjestelmänä esteenä monipuoliselle kuntavaalikeskustelulle Helsingissäkään, Airaksinen sanoo.

Puolueiden kannattaa esittää mahdollisimman monta hyvää ehdokasta äänestäjille, Airaksinen muistuttaa.

Erilaiset keskustelut jatkuvat, kun kokoomus pohtii seuraavaa pormestariehdokastaan Helsingissä. Eikä vilkas keskustelu pormestariehdokkaista osoita, että kyseinen johtamisjärjestelmä olisi huono, Airaksinen sanoo.

– Ei se ole huono, mutta on se erilainen.

Lue myös:

Pormestarimalliin siirtyminen keskitti valtaa Helsingissä pienen joukon käsiin – Johtaminen tehostui, valtuuston asema heikkeni

Virkajohtamisen ja poliittisen johtamisen raja liudentuu – “Iso kysymys on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen”

Lahti hautaa pormestarisuunnitelmat – pohja yhteisymmärrykseltä mureni loppusuoralla

Pormestarimalli voi virkistää kuntavaalitohinoita – “Hallinto tulee lähemmäksi asukkaita”

Avatar
jounilampinen
jouni.lampinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Jenni Airaksinen on oikealla polulla todetessaan, että kuntavaalit on hämärrytetty Helsingin pormestarivaaliksi. Tähän on pääsyyllinen ns. arvovaltainen media (Yle,HS ja IS ja IL). Toimittajat matkivat toisiaan ja ovat usein täysin ammattitaidottomia kunta-asioissa ja kunnan tehtävien laajuudessa. Heille kunta-asiat ovat siis Helsingin pormestarivaalit ja heidän maantieteelinen käsityksensä rajoittuu täysin Kehä III:n sisälle.
    Kun Sotea ryhdyttiin valmistelemaan ja kuntien sotetehtävien siirtämistä maakunnille,
    niin nämä asiantuntijatoimittajat kirjoittelivat, että mihin kuntia enää tarvitaan, kun kunnille jää vain huolehtia päivähoidosta, varhaiskasvatuksesta, peruskoulutuksesta ja toisen asteen koulutuksesta. He unohtivat täysin tietämättömyyttään, että kuntien tehtävänä on edellä mainittujen tehtävien lisäksi huolehtia kuntalaisten jokapäiväiseen toimintaan vaikuttavista asioista, kuten kaavoituksesta, kuntainfrasta eli kunnallistekniikasta, johon kuuluu mm. teiden ja katujen kunnossapito ja rakentaminen, vesihuolto, kaukolämpö, suurimmissa kunnissa usein myös sähköntoimitus, vapaa-ajan- ja liikuntapaikkojen kunnossapito ja rakentaminen, vuokra-asuntojen rakentaminen ja ylläpito jne. Tietysti myös kunnan elinvoiman kehittäminen jne, jne.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*