Ylivieskan lentokenttä menossa energiayhtiölle – Lentokentälle mahdollisesti aurinkovoimala tai puuterminaali

Ylivieskan lentokenttä on siirtymässä monien vaiheiden jälkeen pietarsaarelaisen energiayhtiö Oy Herrfors Ab:n omistukseen. Kaupunginvaltuusto tekee siitä lopullisen päätöksen tänään tiistaina kello 15 alkavassa kokouksessa.

Energiayhtiöllä ei ole vielä konkreettisia suunnitelmia kentän suhteen.

– Tarvitsemme voimalaitokselle puuterminaalin, ja olemme etsineet sille asfaltoitua paikkaa, kertoi Herrforsin tuotantojohtaja Andreas Rasmus Pietarsaaren Sanomille.

– Aurinkovoima on yksi asia, jota varmasti lähdemme tutkimaan, hän lisäsi.

Sitä puoltaisi myös sähköaseman sijainti lähellä lentokenttää.

Lentokentän pinta-ala on 82 hehtaaria. Suomen suurimmat rakenteilla olevat aurinkopuistot Utajärvellä ja Simossa ovat noin 80 hehtaarin laajuisia. Simon puistoon tulee 120000 aurinkopaneelia.

Aurinkovoimala ja lentotoiminta on sovitettavissa yhteen, kunhan aurinkopaneeleja ei aseteta liian lähelle kiitotietä.

Energiayhtiö ei ole vielä poissulkenut myöskään ilmailukäyttöä.

– Joillakin lentokentillä suojaetäisyys on 25 metriä kiitotiestä. Kiitoradan valojen ehdoton minimietäisyys kiitotiestä on kolme metriä, kertoo Ilmailuliiton valmennuspäällikkö Jari Lehti.

Aiempi tarjous hylättiin

Ylivieskan kaupunki päätti maaliskuussa asettaa kentän julkiseen myyntiin, koska se halusi luopua siitä säästösyistä. Kentällä ei ole vuosiin ollut säännöllistä reittiliikennettä.

Lisäksi kentän ylläpitäminen ei ole kunnan lakisääteistä toimintaa.

Kaupunki asetti kentän lähtöhinnaksi 300 000 euroa. Kaupunki sai vain yhden tarjouksen. 310 000 euron tarjouksen jätti tarjousajan viimeisenä päivänä 30. toukokuuta energiayhtiö Herrfors. Sen jälkeen kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle kentän myyntiä Herrforsille.

Paljon ennen julkista myyntiä kentän olisi halunnut ostaa kaupungilta kaksi paikallista maanviljelijää, jotka olisivat rakentaneet kiitoradan tuntumaan suurnavetan. Sittemmin he luopuivat kentän ostohaaveista.

Myös paikalliset yrittäjät Alpo Ojala ja Juha Kärkkäinen jättivät kentästä ostotarjouksen, mutta se ei mennyt kaupungin päättävissä elimissä läpi.

Maanviljelijöiden navettahankkeessa kiitotietä olisi pitänyt lyhentää 1500 metristä 1200 metriin.

Se olisi vaikeuttanut suhteellisen vilkasta pienilmailuharrastusta Ylivieskan lentokentällä. Säännöllinen reittiliikenne loppui sieltä jo vuonna 1996. Valvomattomaksi lentopaikaksi se muutettiin vuonna 2003.

Pohjoisen parhaita harrastajakenttiä

Ilmailuharrastajat ihmettelevät, eikö kaupunki voisi asettaa myyntiehtoja, jotta kenttä voisi jatkua ilmailukäytössä uudella omistajalla.

– Sellaisia kaupan ehtoja ei voi maakaaren mukaan asettaa. Lisäksi kenttä ei ole asemakaava-alueella, joten emme voi kaavalla ohjata sen käyttöä, kertoi Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.

Ilman merkittävää julkista tukea Ylivieskan lentokentälle ei saada palautettua kaupallista lentotoimintaa. Se kävi ilmi Ramboll Oy:n laastimassa selvityksessä. Sen tilasi Ylivieskan kaupungin teknisten palveluiden lautakunta.

Kenttä on Ilmailuliiton mukaan yksi pohjoisen parhaista harrastelijakentistä tankkauspisteineen ja lentokonehalleineen.  Lisäksi siellä on hieman ränsistynyt pieni lentoasemarakennus lennonjohtotorneineen.

Lisäksi Ilmavoimat on hyödyntänyt pitkää kiitorataa sotaharjoituksissa. Sinne on laskeutunut muun muassa armeijan 60-paikkainen, raskas CASA C-295 kuljetuskone.

Tapio Mainio, teksti