Asiantuntija-artikkeli: Kunnilla on keinoja kiertotaloushankintoihin
Kiertotalous on osa kunnan strategista johtamista, hankintoja ja investointeja. Johdon ja päättäjien sitoutuminen kiertotalouden mukaiseen hankintapolitiikkaan on tärkeää. Se voi näkyä esimerkiksi kiertotalouden huomioivan tiekartan tai hankintastrategian muodossa. Käytännössä se tarkoittaa kuntalaisille uusia, esimerkiksi yhteiskäyttöön ja jakamiseen perustuvia palveluja. Kuva Vantaan jätevoimalasta. Kuva: Seppo Haavisto
Kiertotalous on talouden malli, jolla voidaan säästää luonnonvaroja ja tehostaa resurssien käyttöä samalla kun luodaan elinvoimaa ja uusia työpaikkoja. Kunnat on nostettu kiertotalouden vetureiksi erityisesti kiertotalouskokeilujen ja –hankintojen kautta. Hankintojen vipuvoima perustuu julkisten palveluiden tuottamiseen vuosittain käytettäviin kymmeniin miljardeihin euroihin. Niiden avulla otetaan käyttöön uusia puhtaampia teknologioita sekä mahdollistetaan kuntalaisten aktiivinen rooli kiertotalouden toimijoina.
Kunnissa löytyy paljon osa-alueita, joissa voidaan kilpailuttaa kiertotalouden mukaisesti. Merkittävät vaikuttamisen paikat ovat uusiutuvan energian tuotannossa, kestävän liikkumisen mahdollistamisessa ja resurssitehokkaassa talo- ja maarakentamisessa. Rakennuksista pitää saada monikäyttöisempiä, pitkäikäisempiä, korjattavampia ja käyttötarkoituksia pitää pystyä muuttamaan nykyistä joustavammin. Infrarakentamisen materiaaleja tulee käyttää uudelleen ja resurssitehokkaammin. Kunta voi myös edistää uusiutuvaan energiaan pohjautuvia kiertoja esimerkiksi biokaasupohjaisen joukkoliikenteen kautta.
Tavaroiden hankinnoista palvelujen ostoon
Kiertotaloushankintoja edistetään kunnissa huolellisella tarveharkinnalla, hankintakriteereillä ja uusilla hankintatavoilla. Kunnilla on käytössään erilaisia kiertotaloushankintojen malleja. Esimerkiksi kalusteisiin ja niiden kiertoon kunnan sisällä on laadittu oma toimintamalli. Kalustehankintoihin voi liittyä myös puitesopimus, joka mahdollistaa käytetyn kalusteen hankinnan uusien sijaan. Myös uusiotietokoneita on jo hankittu koulukäyttöön. Työvaatteiden huoltoa on parannettu ja korjattujen vaatteiden käyttöä on jatkettu työtehtävissä, joissa vaatteen ulkonäöllä ei ole merkitystä.
Kiertotalous näkyy myös palveluhankintojen mahdollisuuksien kasvuna. Aiemmin omistettujen tuotteiden sijaan vuokrapalveluna hankitaan yhä useammin mattoja ja muita tekstiilejä, tietokoneita, puhelimia ja muita laitteita sekä autoja. Lainaus-, kierrätys- ja yhteiskäyttötoiminta lisääntyvät koko ajan. Vuokrauspalvelut vastaavat hyvin myös lyhytaikaiseen tarpeeseen, kuten väistötilojen hankintaan. Oikein toteutettuna tuote palveluna -mallin avulla voidaan vähentää tavaroiden ostamista ja pidentää käytössä olevien tavaroiden elinkaarta.
Työkalut helpottavat kiertotaloushankintojen tekemistä
Kunnat ovat ottaneet käyttöönsä monenlaisia keinoja kiertotaloushankintojen edistämiseksi. Digitaaliset alustat mahdollistavat kunnan sisäisen käytettyjen tavaroiden kierron, autojen ja tilojen käytön kuntalaisille virka-ajan ulkopuolella, sekä resurssien lainaus- ja jakamispalvelut. Tällainen on esimerkiksi kaupungin sisäinen ”verkkokauppa” käytetyille kalusteille. Toiminnanohjausjärjestelmien avulla puolestaan saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi jätteiden määristä tai ruokahävikistä, mikä mahdollistaa kehittävät jatkotoimenpiteet. Verkkopohjainen ruoka-apu ja keskitetty logistiikkapalvelu ovat keinoja julkisesta ruokapalvelusta syntyvän hävikin hyödyntämiseksi.
Olemassa olevat kriteeristöt ja standardit sekä ympäristömerkit mahdollistavat kiertotalousnäkökohtien huomioimisen hankinnoissa. Esimerkiksi Joutsenmerkitty koulurakennus on suunniteltu siten, että sen on tarvittaessa purettavissa osiin ja siirrettävissä. Kaluste- ja rakennustuotteiden hankinnoissa puolestaan käytetään kriteerejä, joilla hallitaan haitallisia aineita tai esimerkiksi PVC-muovin osuutta. Kunnat ovat jo lisänneet tietopohjaa rakennusmateriaaleista, luoneet digitaalista tietopankkia materiaaleille, kuten Materiaalitori, ja maa-ainespankkeja maamassojen hyödyntämiseksi. Yhteistyö muiden kuntien, jätehuoltoyhtiöiden ja maa-aineskoordinaattorin kanssa edistävät resurssitehokkaampaa maa-ainesten hyödyntämistä infrarakentamisen kohteissa.
Apua ja vertaistukea kiertotaloushankintoihin on saatavilla
Kiertotalouden ratkaisuja etsivät toimijat ja niiden tarjoajat yhdistää Kiertotalous Suomi (KISU), joka on kansallinen kiertotalouden osaamisen ja tiedon keskittymä. Lisäksi erilaiset kestävyyttä edistävät kuntaverkostot, kuten FISU- ja Circwaste-verkosto, tukevat kuntien kiertotaloustavoitteiden saavuttamista. Ne tarjoavat alustan, jossa voidaan kokeilla ja kehittää uusia teknologioita sekä edistää jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kertoa opituista asioista.
Tukea käytännön toteutukseen kiertotaloushankinnoista tarjoaa KEINO-osaamiskeskus. KEINO toteutti syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana rakennus- ja purkuhankintoihin keskittyneen kiertotaloushankintojen kehittämisohjelman, jolle on tulossa jatkoa syksyllä 2023.
Kirjoittaja: Katriina Alhola, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Lisää kuntien keinoista edistää kiertotaloushankintoja:
Julkiset kiertotaloushankinnat – Circwaste-edelläkävijäkuntien kokemuksia ja näkökulmia – Theseus
Muita lähteitä:
Myllymaa ym. 2022. Kiertotalous kunnissa. Circwaste -raportti
KEINO – kiertotalousakatemia, 2022-2023
Kiertotaloushankintojen käsikirja 2021
