Espoo kisaa innovaatiopääkaupungin tittelistä ainoana suomalaiskaupunkina. Kuva: Euroopan komissio

Espoo on valittu  12 finalistin joukkoon Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailussa. Vuosittain järjestettävässä kilpailussa etsitään eurooppalaiskaupunkia, jonka innovaatiotoiminta palvelee parhaiten alueen kehitystä ja asukkaidensa elämää. 

Espoon kaupungin palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen kertoo, että kilpailuhakemuksen keskiössä ovat Espoon kestävän kehityksen työn kolme painopistettä: oppiminen ja koulutus, innovaatiot sekä ilmastotoimet. Kaupungissa halutaan erilaisten ekologisten, taloudellisten ja sosiokulttuuristen innovaatioiden avulla parantaa asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 

Kestävän kehityksen työ toteutetaan läpileikkaavasti osana kaikkea espoolaista toimintaa. Kaupunki ei kuitenkaan pysty yksin saavuttamaan näitä tavoitteita, vaan tarvitsemme mukaan kaikkia niin korkeakouluja, tutkimus- ja oppilaitoksia, yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita, Sutinen kertoo.

Katse tulevaisuudessa koronasta huolimatta

Espoo on jo aiemmin sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä, eli viisi vuotta ennen kansainvälisesti asetettua määräaikaa. Palvelukehitysjohtaja Sutinen kertoo, että innovaatio- ja kehitystyö on jatkunut Espoossa koronapandemian mukanaan tuomista haasteista huolimatta. 

– Korona-aika on osoittanut, kuinka tärkeää palvelukehitystyösså on kokeilujen ja innovaatioiden avulla löytää kestäviä ratkaisuja uusien haasteiden kohtaamiseen. On tullut selkeä yhteiskunnallinen tilaus uudenlaisille palveluille, esimerkiksi uudenlaisille digitaalisille palveluille. Espoossa esimerkiksi terveydenhuollon digipalvelut, kuten etävastaanotot, on jo hyvin käytössä.

Sutinen painottaa, että kaupungin innovaatiotyössä haetaan ratkaisuja pitkällä aikavälillä myös tuleviin haasteisiin. Tämä näkyy esimerkiksi oppimisen ja koulutuksen saralla, jossa tavoitteena on tehdä nuorten parissa kauaskantoista työtä.

– Lasten ja nuorten osallisuuteen ja luovuuteen panostamalla ei vain huolehdita heidän mahdollisuuksistaan osallistua yhteiskuntaan nyt, vaan kasvatetaan myös uusi osallistuva ja luova sukupolvi, jolla on kyky ja motivaatio rakentaa kestävää tulevaisuutta. 

Kärkijoukossa myös viime vuoden kisassa

Espoo kisasi innovaatiopääkaupungin tittelistä myös vuonna 2019, jolloin se sijoittui kuuden parhaan joukkoon. Päivi Sutinen kertoo, että molempien vuosien hakemukset ovat pohjanneet vahvasti yhteiskehittämiseen kaupungissa vaikuttavien toimijoiden kesken. 

Tämän vuoden hakemuksessa kaupungissa on hyödynnetty kesällä valmistunutta Voluntary Local Review (VLR) -arviota, jonka avulla kaupungit voivat peilata toimintaansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Arvio esittelee useita konkreettisia muutoksia, kuten kaupungissa vuosi sitten käyttöönotetut sähköbussit, autojen vähäpäästöisten käyttövoimien merkittävä lisääminen ja kivihiilestä luopuminen kaukolämmön tuotannossa vuonna 2025.

Viime aikoina kestävän kehityksen teema on tullut mukaan Espoon kaikkeen tekemiseen, myös palvelujen kehittämistyöhön. Siksi hakemuksessamme esiin nostetut projektit ja esimerkit tulevat kestävän kehityksen saralta, Sutinen sanoo.

Espoo on ainoa finaalijoukkoon yltänyt suomalaiskaupunki. Finaalissa ovat Espoon lisäksi mukana Reykjavik (Islanti), Helsingborg (Ruotsi), Milano (Italia), Valencia (Espanja), Wien (Itävalta), Linz (Itävalta), Leeuwarden (Alankomaat), Groningen (Alankomaat), Gent (Belgia), Leuven (Belgia) ja Cluj-Napoca (Romania).

Voittajakaupunki saa innovaatiopääkaupunkitittelin lisäksi miljoonan euron rahapalkinnon kaupungin innovaatiotyön tukemiseen. Kilpailun voittaja julkistetaan Euroopan tutkimus- ja innovaatiopäivillä 22.–24. syyskuuta.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*