Euroopan komission ehdotuksen pelätään johtavan luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen – "Osin jopa mahdoton toteuttaa Suomen oloissa"
Itä-Uudellamaalla sijaitseva Porvoon kaupunki kuuluu ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan vaikutuspiiriin. Jos Euroopan komission asetusehdotus menee nykyisellään läpi, niin myös Porvoossa on mietittävä, miten viheralueita saataisiin merkittävästi enemmän kaupunkiin. (Kuva: Pixabay)
Luonnon tilan ja monimuotoisuuden parantamiseen tähtäävä Euroopan komission ennaltamisasetusehdotus ei vastaa tarkoitustaan ja se on joidenkin maiden sekä kaupunkien kannalta epäreilu.
Tätä mieltä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liitot, jotka julkaisivat aiheesta yhteisen kannanoton.
– Nykyisessä muodossaan ehdotukseen liittyvä kuudes artikla vaikeuttaisi merkittävästi kaupunkien kestävää kasvua. Ja se johtaisi päinvastoin jopa luonnon ja ilmaston kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen, Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka arvioi.
– Sinänsä näemme artiklan tavoitteen edistää luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristöissä erittäin tärkeänä, mutta keinot ovat vääriä.
Kaiken huipuksi ehdotetusta lakitekstistä on vaikea saada kunnolla tolkkua.
– Lakitekstin pitäisi olla selkeä, Mansikka näkee.
Toiveena selkeämmät velvoitteet
Aiemmin mainitut kaupungit ja liitot esittivät kannanotossaan, että kuudennen artiklan määritelmät ja siinä asetetut velvoitteet on selkeytettävä ja samalla niiden vaikutuksia on arvioitava.
– Lisäksi artiklaa tulee muokata yleispiirteisemmäksi niin, että se asettaa yleisemmällä tasolla tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kaupunkimaisilla alueilla, Ilona Mansikka huomauttaa.
– Artiklaa olisi muokattava myös niin, että tehokkaimpien edistämistoimien määrittely tehdään kussakin valtiossa.
Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö katsoo, että jos asetustyö jatkuu artiklan nykyisestä muotoilusta, niin siihen on sitten joka tapauksessa saatavia muutoksia.
Ensimmäinen korjausehdotus on, että artiklan velvoitteet on kohdistettava nykyistä paremmin.
– Velvoitteet kannattaisi kohdistaa vain sellaisiin alueisiin, joissa on liian vähän viheralueita. EU voisi määrittää vähimmäistason.
Luovutaanko pelloista vai joistain asuinalueista?
Mansikka huomauttaa, että nykyisellään kuudes artikla ei vaikuta reilulta Suomen tai vaikkapa Ruotsin kannalta.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset kaupungit kuuluvat EU-alueen vihreimpiin. Esimerkiksi Suomi on kaupungistunut verrattain myöhään ja kaupungit kasvavat edelleen.
Samaan aikaan meillä on Suomessa nykyisellään paljon viheralueita kaupungeissa, enemmän kuin keskimäärin muissa Euroopan maiden kaupungeissa, kaavoituspäällikkö lisää.
− Artikla ei siis huomioi, kuinka paljon viheralueita meillä on jo nyt, missä vaiheessa kaupungistumiskehitys eri kunnissa on tai miten suunnittelujärjestelmämme Suomessa toimii.
Komission nykyisessä ehdotuksessa kaikki maat ovat tavallaan samalla lähtöviivalla.
Nykyisessä muodossaan kuudes artikla velvoittaa kaupunkeja säilyttämään viheralueiden ja latvuspeitteisten alueiden pinta-alan vähintään samansuuruisena kuin se oli vuonna 2021.
Lisäksi viheralueiden pinta-alan tulisi kaupungeissa kasvaa viidellä prosentilla ja latvuspeitteisiä alueita pitäisi olla vähintään 10 prosenttia kunnan pinta-alasta vuoteen 2050 mennessä.
Esimerkiksi Helsingissä viheralueiden lisääminen viidellä prosentilla olisi todella kovan työn takana, Ilona Mansikka näkee.
Uudenmaan liiton sivuilla löytyy kyseistä viiden prosentin kasvuvaatimusta havainnollistavia kuvia, jotka osoittavat, että kyseinen tavoite voisi suurin piirtein toteutua Helsingissä, jos kaikki kaupungin pellot metsitettäisiin.
– Vai pitäisikö sitten purkaa asuinalueita?
Ilona Mansikan mukaan viheralueiden lisäämistä koskevia velvoitteita ei kannata sitoa yksittäisten kaupunkien harteille, hallinnollisten rajojen mukaan.
Viheralueen laadulla on väliä
Euroopan komission ennaltamisasetusehdotus ja sen kuudes artikla vaativat merkittäviä korjauksia, jos sitä ei saada kokonaisuudessaan selkeämmäksi ja vaikutuksiltaan paremmin pohjustetuksi, Ilona Mansikka korostaa.
Yhtenä korjaamiskohtana nähdään se, että luonnon monimuotoisuuden edistämistä tulee ohjata viheralueiden laadun kautta, eikä pelkkään kunnan kokonaispinta-alaan perustuvilla prosenttilisäyksillä.
Silläkin on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä, että mistä se viheralue lopulta koostuu ja missä sijaitsee, Mansikka lisää.
Ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan piiri koskisi näillä näkymin 63 kuntaa Suomessa.
Uudellamaalla artiklan piiriin kuuluisi puolet kunnista: Hanko, Raasepori, Lohja, Karkkila, Espoo, Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Porvoo.
Esimerkiksi näiden kuntien viheralueiden nykyinen määrä kunnassa ei vaikuta lisäysvaatimuksiin, joita on esitetty EU:n komission ennaltamisasetuksen ehdotuksessa.
Osin jopa mahdoton toteuttaa Suomen oloissa
Ennallistamisasetuksen käsittely etenee seuraavaksi EU-tasolla. Uudenmaan liitto pyrkii yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan kuudennen artiklan sisältöön kevään 2023 aikana.
− Nykyisellään artikla on monilta osin jopa mahdoton toteuttaa Suomen oloissa. Jos artiklasta halutaan toimiva, tulee siitä muokata yleispiirteisempi. Myös määritelmät vaativat pikaista selkeyttämistä, jotta konkreettisia vaikutuksia päästään arvioimaan, Mansikka summaa.
Erityisen ongelmallinen ehdotus on Suomen suhteellisen nuorten, kasvavien kaupunkien kannalta. Artiklan piiriin kuuluvien kuntien alueella peltoja ja rakennettua ympäristöä pitäisi muuttaa viheralueeksi jopa kymmenien tai satojen neliökilometrien osalta, kunnan pinta-alasta riippuen, hän lisää.
EU ja sen jäsenmaat ovat biodiversiteettistrategiassa sitoutuneet saattamaan luonnon monimuotoisuuden elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Näihin liittyviä tavoitteita on täsmennetty tässä esillä olevassa ennallistamisasetuksen ehdotuksessa.
Ennallistamisasetuksessa on metsiä koskevia yltiöpäisiä ja yksityiskohtaisia määräyksiä vielä suuremmassa mittakaavassa. Minäkin, yksityinen ihminen, joudun tuon mielivallan alle metsäni hoitaessa. Se ei toki nyky-Suomessa näytä liikuttavan päättäjiä samalla tavalla kuin nyt kaupunkien puolestapuhujat ovat liikkeellä. Päinvastoin, vihreän siirtymän nimissä terrorisointi kasvaa somen lisäksi myös hakkuutyömailla.