Luontoraadin toiminta osoitti kansalaisten haluavan osallistua luontoa koskevaan päätöksentekoon. (Kuva: Ville Miettinen)

Suomalaiset haluavat lisää ymmärrettävää tietoa luontokadosta ja mahdollisuuksista toimia sen estämiseksi sekä osallistua luontoa koskevaan päätöksentekoon, ympäristöministeriön organisoiman Luontoraadin toiminta osoittaa.

Kansalaisista koostuvan 60-henkisen Luontoraadin ja sidosryhmäkuulemisten palautteen mukaan luontokadon pysäyttäminen on kansalaisille tärkeää.

Kansalaiset ovat voineet osallistua valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmisteluun Luontoraadissa sekä ja useissa sidosryhmätilaisuuksissa.

Sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille. Niihin osallistui noin 250 henkilöä keväällä 2022.

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle.

Sidosryhmien mukaan strategian tavoitteet ovat tärkeitä. Etenkin päätavoite luontokadon pysäyttämisestä saa laajaa kannatusta. Sitä pidettiin kunnianhimoisena mutta realistisena.

Ympäristöministeri Maria Ohisalon, vihr., mukaan luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja siksi tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.

-On hienoa, että näille tavoitteille on suomalaisten vahva tuki, Ohisalo sanoo tiedotteessa.

Sidosryhmien mukaan luonnon monimuotoisuutta ei turvata vain suojelun keinoin vaan se edellyttää kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Keskusteluissa korostuivat myös toimien oikeudenmukaisuus ja reilu vastuunjako. Kaikki sidosryhmät kokevat laajan osallistumisen ja yhteistyön välttämättömäksi.

Tiedeyhteisö painotti tarvetta niin nopealle toiminnan muutokselle, jossa velvoittavuus ja myös sääntely on tärkeää, kuin myös arvomaailman muutosta, jota edistetään pehmeiden ohjauskeinojen kautta. Huomio sekä pehmeiden että kovien ohjauskeinojen tarpeesta toistui kaikissa tilaisuuksissa.

Luontoraadin jäsenet valittiin satunnaisotoksella 5 000 suomalaisen joukosta niin, että raati edusti mahdollisimman hyvin Suomen väestöä. Raati kokoontui kahteen etäkeskustelutilaisuuteen.

Luontoraadin aluksi ja lopuksi toteutetun mittauksen mukaan osallistuminen lisäsi raatilaisten valmiutta toimia aktiivisemmin luonnon tilan edistämiseksi, esimerkiksi kulutustottumuksiaan muuttamalla.

Luontoraadin mukaan suomalaisilla on vahva ja henkilökohtainen luontosuhde. Luonnon monimuotoisuus ja luontokato ovat monelle vieraampia ilmiöitä. Kansalaiset kokevat, että ymmärrettävää ja konkreettista tietoa luontokadosta ei ole riittävästi saatavilla. Toisille luontokato aiheuttaa jo nykyisellään paljon huolta, kun luontokadon vaikutukset näkyvät lähiympäristössä.

Kansalaiset toivovat lisää mahdollisuuksia osallistua luontoon liittyvään päätöksentekoon. He ovat valmiita muutoksille, esimerkiksi kulutustottumuksissa, jos heitä kannustetaan ja ohjataan siihen. Samalla kansalaiset korostavat, että yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset valtioiden, kuntien ja yritysten rinnalla. Ennen kaikkea kansalaiset toivovat yhteiskunnan instituutioilta edelläkävijyyttä ja esimerkkejä vaikuttavasta toiminnasta luonnon puolesta.

Luontoraati ehdotti muun muassa, että kulutustottumuksia tulisi ohjata luonnon kannalta parempiin valintoihin kiertotalouden esteitä purkamalla, lainsäädännöllä ja yritysten ja kaupan aktiivisilla toimilla. Kaavoituksella ja rakentamisessa tulisi turvata, että luonto olisi ulottuvilla lähiympäristössä. Kunnat ja kaupungit tulisi velvoittaa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, ja myös yritysten tulisi toimia vastuullisesti.

Metsien suojelu ja kestävä käyttö aiheutti raatilaisissa eniten risteäviä mielipiteitä. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että metsien monimuotoisuutta on vahvistettava ja että vanhat ja arvokkaat metsät on suojeltava. Etenkin valtion ja kuntien aktiivisuutta  omistamiensa metsien suojelussa pidettiin tärkeänä. Yksityisille metsänomistajille toivottiin riittäviä taloudellisia kannusteita omien metsien suojelemiseksi.

Kansalaisten näkemysten kuulemiseksi luontoraadille suunnitellaan jatkoa osana luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpanoa vuonna 2023.

Lisää aiheesta:

Lahti pilotoi ekologista kompensaatiota – Malli tuo pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen

Kaavoittajien käyttöön ekologinen kompensaatio – Jyväskylä yksi pilottikaupungeista

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*