Kuntalehden podcast: Uskaltavatko päättäjät päättää ilmastotoimista?
Kuva: Kaisa Nyberg
Onko päättäjillä tahtoa ja uskallusta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mitkä ovat kuntien pelimerkit ilmastotyössä? Mitkä ovat ilmastotyön seuraavat askeleet?
Siinä joitakin kysymyksiä, jotka herättävät keskustelua uudessa Kuntalehden podcastissa, jossa vieraina ovat Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja Suomen Ympäristökeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä.
– Monet poliitikot tietävät mitä pitää tehdä, mutta jos he tekevät sen, he pelkäävät, että heitä ei enää äänestetä siihen samaan paikkaan, Jyri Seppälä sanoo.
– Jollain tavalla he vielä miettivät että aika ei ole tarpeeksi kypsä tehdä niitä toimenpiteitä, joilla todella päästäisiin eteenpäin, koska aina on se näkymä, että joku siinä kuitenkin tulee häviämään.
Toisaalta Seppälä muistuttaa, että Suomi on näyttänyt kunnianhimoisen tahtotilansa ilmastotyössä ulospäin.
-Mutta me kaikki odotamme vielä vesi kielellä niitä hallituksen suuria linjauksia, että tämä tahtotila tulee ihan realistiseksi.
Miira Riipinen sanoo, että kunnianhimo ilmastotyössä on Suomessa asetettu korkeaksi niin kunnissa kuin hallitusohjelmassakin.
-Mutta onko siellä sellaisia tukielementtejä, joilla päästään ratkaisuihin?
-Kun julistetaan kunnianhimoiset tavoitteet, pitäisi samalla miettiä, miten ne ratkaisut toteutetaan.
Lisää aiheesta Kuntalehdessä 3/2020 (ilm. 5.3.)
Kuuntele Kuntalehden podcast täältä.
Samaa mieltä Jyri Seppälä ja Miira Riipisen kanssa: Kunnat ja etenkin KUNTALIITTO ovat avain asemassa ilmastotyössä. Kuntien valmis organisaatio ja valmis tahtotila pitää valjastaa tähän. Valtion pitää tukea tätä työtä kaikin tavoin! Valtion pitää kehittää tähän hyviä porkkanoita sekä kunnille, että kansalaisille. Miksi valtio reagoi niin hitaasti? Valtion ongelma on toimintojen pirsteleisuus: Resurssiviisas tiekarta-ajattelu myös valtion ja Kuntaliiton toimintaan mukaan. Iissä tämä työ on esimerkillistä. Tervemenoa/tervetuloa Iihin tutustumaan siihen, miten eri hallintoalojen yhteistyö toimii käytännössä ja millaisia hyötyjä tällä toiminnalla saavutetaan. Kiinnostus ulkomailla Iitä kohtaan on ihan valtavaa, vierailuryhmiä on tulossa ulkomailta jokaisesta maanosasta! Globaalinen näkyvyys saa aikaan myös uskomaan tekemiseen ja sen merkitykseen. Se saa parantamaan ja kehittämään omaa tekemistä laadukkaammaksi ja pyrkimään eteenpäin.
Miira Riipinen; kuuntele Jyriä: Miksei siis Kuntaliiton ohjauksella saada Iin mallia siirrettyä muuallekin? Ei kuntien tai kaupunkien erilaisuus haittaa: siirrettävät mallit ovat siirrettävissä, loput sitten kehitetään tarpeen mukaan. On varojen haaskausta, jos muilta ei oteta mallia!
Iissä on otettu niin kuntalaiset kuin yrityksetkin mukaan todella hyvin toimintaan mukaan. Toiminta on Iissä taloudellisestikin kannattavaa, vaikutus 1,5 veroäyrissä! Ja jos isot voivat käydä Lahdessa katsomassa, jos kaipaa ison toimijan esimerkkiä:)
Katseet kohdistuvat Pohjoismaihin ja etenkin Suomeen. Cleantec on tulevaisuuden ala. Suomen pitää hyödyntää tämä kortti mahdollisimman hyvin!
Helsinki energychallenge on askel oikeaan suuntaan ja ajatus muidenkin auttamisesta on hyvä. Hienoa!
Kuntaliiton Pauliina Jalonen sanoi, että Kuntaliitto suunnittelee kestävän kehityksen koordinaattoreiden verkoston luomista. Kuka sitä suunnittelee? Ajatus on todella tervetullut! Toivottavasti se toteutuu pian <3
Yritysten yhteistyö lasten ja muiden kuntalaisten kanssa olisi iso kehittämisen kohde. On yritystenkin etu, että ympärillä asuvat ihmiset voivat hyvin.
Erittäin hyvää keskustelua. Hyvä, että Kuntaliitto toteutti tämän. Kiitos!