Varsinkin Etelä-Suomessa niin kutsutut kunnon talvet ja syvät lumihanget vähenevät. Kun ilmasto lämpenee, taivaalta sataa lumihiutaleiden sijaan yhä useammin räntää ja vettä. Kuva: Ville Miettinen

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina ilmastonmuutosraportin, jonka mukaan maapallon puolentoista asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti 2030-luvun alkupuolella.

Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö järjestivät tuoretta ilmastonmuutosraporttia koskevan tiedotustilaisuuden maanantaina.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi raportin olevan hälyttävää luettavaa.

– Tiedeyhteisön viesti on selkeä, ja vakavampi kuin koskaan aikaisemmin. Muutokset ilmastossa ovat ennennäkemättömiä, ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Mikkonen muistutti ilmastonmuutoksen jo vaikuttaneen eri tavoin ihmisten arkeen.

– Keski-Euroopan tulvat, Pohjois-Amerikan ennätyshelteet ja myös kotimainen ennätyspitkä hellejakso ovat esimerkkejä kokemistamme sään ääri-ilmiöistä.

Muutoksia on jo tapahtunut

Ministeri Mikkonen sanoi IPCC:n raporttijulistusten olevan ilmastotieteen merkkipaaluja, joita politiikkojen on kuunneltava tarkasti.

– IPCC:n työryhmän raportit luovat kokonaiskuvan, mikä on tiedeyhteisön ymmärrys ilmastonmuutoksesta.

– Yksi tänään (9.8.) julkaistun raportin pääviesteistä on, että muutoksen nopeus on valitettavasti aiemmin tiedettyä suurempi. Raportti vahvisti sen, että merkittäviä muutoksia on jo tapahtunut ja muutoksia tapahtuu tulevaisuudessa.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin.

– IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä, Krista Mikkonen linjaa.

– Ilmastokriisin torjunnalla on kiire ja tarvitsemme kaikkialla maailmassa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita. EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä.

Varautuminen vaatii kunnilta investointeja

Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen vahvistaa sanoman varautumisen ja sopeutumisen tärkeydestä myös kuntien näkökulmasta.

– Kunnissa on erityisen tärkeää varautua muuttuvaan ilmastoon, esimerkiksi lisääntyviin hellejaksoihin, tulviin, kuivuuteen tai myrskyihin.

– Muiden muassa hulevesien hallinta edellyttää kaupungeissa enenevästi toimia.

Monet ympäristön olosuhteiden muutokset vaativat varautumista.
– Varautuminen kunnissa tarkoittaa suunnittelua, toimenpiteitä ja investointeja.

Kunnilla on oltava laaja-alaista ja pitkän tähtäimen näkemystä, jotta varautuminen toteutuu tarvittavasti ja oikeasuhtaisesti, Riipinen myöntää.

Yksi lähtökohta ilmastomuutokseen varautumiseen on paikallisten riskinarvioiden tekeminen, hän lisää.

– Ne voivat olla kunta- ja kaupunkikohtaisia riskiarvioita, seudullista yhteistyötä unohtamatta. 

Ilmastotyö jatkuu kunnissa

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet jatkuvat kunnissa, Riipinen tietää.

– Tätä työtä on jo tehty kunnissa pitkään monilla eri tavoilla, mikä on näkynyt esimerkiksi ympäristöystävällisinä energia- ja liikenneratkaisuina.

– Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Riipinen muistuttaa, että Kuntaliitto on jo yli parikymmentä vuotta tukenut kuntia niiden ilmastotyössä.

– Liitto tarjoaa kunnille tietoa ja verkoistoitumisen mahdollisuuksia. Kuntaliitto on vaikuttanut kansalliseen ja EU:n ilmastopolitiikkaan kuntien toimintaedellytysten parantamiseksi.

– Kuntien keskeisiä toimia kasvihuonekaasujen vähentämisessä ovat ilmaston huomioiva yhdyskuntarakenteen ja liikenteen suunnittelu, energiatehokkuus sekä kuntalaisten ja alueen yritysten ilmastotietoisuuden lisääminen.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kunnissa muiden muassa käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, tukemalla kestäviä liikkumistapoja ja tekemällä vihreitä hankintoja, Riipinen lisää.

Ilmastotyöllä on merkitystä

Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola korosti ilmastonmuutosraportin julkaisun jälkeen, että työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaa.

– Jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä. Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee, Kaurola korostaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*