Kivihiilen käytöstä luopuminen on yksi niistä ympäriteoista, joilla kunnat voivat vähentää ilmastopäästöjään.

Suomalaiset kunnat ovat kantaneet kortensa kekoon ilmastopäästöjen karsimisessa, vaikka tekemätöntä työtä sillä saralla riittää yhä. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan ilmastopäästöt ovat vähentyneet kunnissa keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 2005 lähtien.

Kuntien päästöjä ovat vähentäneet merkittävästi sähkön päästöjen pieneneminen, uudistukset kaukolämmön tuotannossa ja tuulivoiman rakentaminen. Öljylämmityksen päästöt ovat vähentyneet tasaisesti kaikissa kunnissa, millä on huomattava merkitys koko maan tasolla.

SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa kaikille kunnille yhdenmukaisella, uudella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.

-Kansainvälisesti ainutlaatuinen laskentajärjestelmä mahdollistaa kuntakohtaisen päästötiedon purkamisen sekä EU:n että kuntien tavoitteiden näkökulmasta. Tämä avaa ennennäkemättömän mahdollisuuden tukea paikallista ilmastotyötä ja seurata erilaisten ohjauskeinojen vaikuttavuutta eri puolilla Suomea, sanoo professori Jyri Seppälä SYKEstä.

Uuden päästölaskennan mukaan Suomen kunnissa eniten päästöjä aiheutuu tieliikenteestä (25 prosenttia), maataloudesta (17), kaukolämmöstä (17) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 13).

Alueiden välillä suuria eroja

Kuntien välillä on suuria eroja päästövähennyksissä. Suurimmat päästövähennykset ovat vuoteen 2005 verrattuna yli 50 prosenttia. Toisaalta joissakin kunnissa päästöt ovat kasvaneet. Ilmastotyössä löytyy suuria eroja myös maakuntien välillä.

Uudenmaan kuntien ilmastopäästöt ovat vähentyneet kolme prosenttia edellisvuodesta ja 11 prosenttia vuodesta 2005. Eniten ovat vähentyneet kulutussähkön ja sähkölämmityksen päästöt, mihin vaikuttaa sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen. Kaukolämmön tuotannossa ja liikenteessä Uudenmaan päästöt ovat vähentyneet vain hieman.

Uusimaa tuotti vuonna 2017 yhteensä 8 105 tuhatta tonnia ilmastopäästöjä, mikä on reilu viidennes koko Suomen päästöistä. Uudellamaalla selvästi suurimmat päästöt tulevat energiantuotannosta ja liikenteestä. Tieliikenne synnytti vuonna 2017 lähes kolmanneksen Uudenmaan ilmastopäästöistä, lämpöenergian tuotanto noin 40 prosenttia. Kulutussähkön osuus oli 13 prosenttia.

Energiantuotannossa on tulossa lähivuosina merkittäviä hyppyjä kohti puhtaampaa energiaa, kun kivihiilestä luovutaan. Vantaan Energia tähtää vuoteen 2022 ja Fortum Espoossa vuoteen 2025. Helsingissä Helen puolittaa kivihiilen käytön vuoteen 2025 mennessä ja luopuu siitä kokonaan vuonna 2029.

-Energiasiirtymä on suurimpia yksittäisiä ilmastohaasteitamme. Voisi ehkä kuitenkin sanoa, että energiantuotantomme on kohtuullisen hyvällä mallilla. Muualla maakunnassa kaukolämpö tuotetaan pitkälti jo biopohjaisilla polttoaineilla, ja pääkaupungin energiayhtiöillä on kunnianhimoiset päästövähennysstrategiat, Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys arvioi.

Pirkanmaa haluaa parantaa

Pirkanmaalla päästöt ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 2007–2017 noin 22 prosenttia. Maakunnassa on viime vuosina tapahtunut merkittävää aktivoitumista kuntien sekä Tampereen kaupunkiseudun hiilineutraalisuustyössä, mutta parantamisen varaa löytyy.

Maakunnan ilmastoasiantuntijoiden mielestä tarvitaan kipeästi lisätoimia päästövähennysten tehostamiseksi eri puolille yhteiskuntaa.

-Maakunnan ilmastotyössä oleellisimpia ratkaisuja ovat energian- ja lämmöntuotannon käyttövoimiin liittyvät uudet ratkaisut, joista paikalliset energiayhtiöt ovatkin hyvin lähteneet toteuttamaan toimenpiteitä. Liikenteen sähköistyminen ja digitalisaatio myös haastavat energiantuotannon.

-Uusiutuviin energialähteisiin, prosessiteollisuuden energiatehokkuuteen sekä sähkön varastointiin liittyvät haasteet ovat esimerkkejä ilmastoratkaisuista, joihin liittyy yritysten kannalta merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja globaalisti, toteaa johtava asiantuntija Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Ei vain isojen juttu

Isojen kaupunkien isot päätökset ympäristön hyväksi vaikuttavat päästöjen loppulukemaan paljon, mutta ilmaston eteen tehtävää työtä ei ole syytä unohtaa pienissäkään kunnissa. Juuri niissä syntyy eniten päästöjä suhteessa asukasmäärään.

Esimerkiksi Uudellamaalla pienimmät asukaskohtaiset päästöt olivat junaradan varrella sijaitsevassa Järvenpäässä. Suurimmat asukaskohtaiset päästöt taas olivat Lapinjärvellä, jossa maatalouden osuus kunnan elinkeinorakenteesta on 43 prosenttia.

Uudessa päästölaskentajärjestelmässä ovat mukana kaikki Suomen kunnat. Kun laskelmat päivitetään vuosittain, niin uudelle työkalulle luulisi olevan käyttöä.

-Tämä on päättäjille tarpeellinen työkalu. Nyt nähdään, mistä kunkin kunnan alueella päästöt syntyvät, ja voidaan tehdä päätöksiä sen pohjalta, Kuntaliiton asiantuntija Pauliina Jalonen toteaa.

Erot päästöissä voivat olla suuria myös maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi asukasta kohti lasketut henkilöautoliikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 Uudellamaalla 21 prosenttia, kun taas Lapissa, Kainuussa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa vähennys on ollut 12 prosenttia.

-Esimerkiksi maakuntien liikennepäästöjä vertailtaessa näkee selvästi, että Uudenmaan autokanta on moneen muuhun alueeseen verrattuna vähäpäästöisempää, Jalonen huomauttaa.

Kaukolämmön päästöjen kehityksessä vaihteluväli on huomattavan suuri. Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa asukaskohtaiset kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet yli 40 prosenttia. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla päästöt taas ovat kasvaneet. Joissakin kunnissa polttoainevalinnat kaukolämmössä ovat voineet myös kasvattaa päästöjä.

Turku haluaa eturiviin

Turun kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2029. Ja sen jälkeen kaupunki haluaa plussalla päästöasioiden suhteen.

-Meidän tavoitteena on pienentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Loppuosa korvataan sitten hiilinielujen ja muiden kompensaatioiden kautta. Paljon on jo saatu aikaan. Vuoden 2017 jälkeen esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa uusiutuvan polttoaineen osuus on kaksinkertaistunut noin 70 prosenttiin uuden monipolttoainevoimalaitoksen käyttöönoton myötä, erityisasiantuntija Miika Meretoja kertoo.

Pikainen silmäily Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentajärjestelmän lukuihin saa myönteisen vastaanoton Turun suunnalla. Erojakin tosin kaupungin käyttämiin CO2-raportin lukuihin löytyy.

-Tieliikenteen osalta luvuissa on suurimmat erot verrattuna CO2-raporttiin. ALAS-mallissa tieliikenteen päästöt lasketaan paikkakunnalle rekisteröityjen ajoneuvojen mukaan. CO2-raportissa lasketaan tieliikenteen päästöt kunnan alueella tapahtuvan liikenteen perusteella. Seudulliselta kannalta päästöt on saatava laskemaan entistä nopeammin molemmilla laskentatavoilla. Kaikkiaan eri sektoreiden kokonaispäästöt ovat kuitenkin samaa kokoluokkaa molemmissa järjestelmissä, Meretoja arvioi.

Turussa ilmastotyötä ohjaa vuonna 2018 hyväksytty kaupungin ilmastosuunnitelma.

-Ilmastosuunnitelman vaikutukset eivät vielä näissä Suomen ympäristökeskuksen luvuissa näy, Miika Meretoja muistuttaa.

 

Katso oman kunnan ja maakunnan päästöt

Aiheesta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Siis onko totta että nykyisten supertietokoneiden aikakautena Helsingissä valmistuu v.2020 tilasto, jossa tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017!!!
    Hankkikaa virkamiehille peilejä, niin syylliset hitauteen löytyy…

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*