Alueiden komitea kokoontuu täysistuntoon tällä viikolla. Keskiviikkona äänestetään komitealle uusi puheenjohtaja ja käsitellään Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mirja Vehkaperän lausuntoa arktisesta strategiasta. Kuva huhtikuun täysistunnosta. (Kuva: EU/ JOhn Thys)

EU:n rahoitus on kohdennettava tukemaan ja varmistamaan investointien kestävyys arktisella alueella, ja samalla on tärkeää löytää tasapaino luonnonvarojen vastuullisen kehittämisen ja ympäristönsuojelun välillä, jotta voidaan hyödyntää kattavasti arktisen alueen potentiaalia EU:n vihreän kasvun ja digitaalisen siirtymän edistäjänä, painottaa Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsen Mirja Vehkaperä (kesk./Renew Europe).

– Kaiken arktisen alueen toiminnan on perustuttava luonnon kestokykyyn, ilmastonsuojeluun ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alueella asuvien ihmisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Vehkaperä esittelee keskiviikkona alueiden komitean täysistunnolle laatimansa arktinen strategia -lausunnon.

Euroopan komissio korostaa arktisen alueen kasvavaa strategista ja geopoliittista merkitystä uudessa EU:n arktista aluetta koskevassa strategiassa. Vuoden 2022 alussa julkaistun arvion mukaan EU:n arktisella alueella on vuoteen 2030 mennessä noin 150 miljardin euron investointipotentiaali, josta suuri osa liittyy vihreän siirtymän toteuttamiseen. Painopisteenä ovat hiilineutraalin teräkseen, akkujen valmistukseen, mineraalien louhintaan ja jatkojalostukseen tehtävät investoinnit, kiertotalous sekä bio- ja tuulienergian tuottaminen.

Ilmastonmuutos on suuri uhka arktisella alueella. Kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa tapahtuvalla lämpötilan nousulla sekä jäätiköiden ja ikiroudan sulamisella on valtavia kerrannaisvaikutuksia Euroopassa ja koko planeetalla. Kunnat ja alueet painottavat, että arktisen alueen pitkän aikavälin ilmastopolitiikkojen on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia.

-On pohdittava, miten vihreän kehityksen ohjelma ja 55-valmiuspaketti voidaan panna täytäntöön ottaen huomioon EU:n arktisen alueen erityispiirteet. Esimerkiksi talvimerenkulun erityisolosuhteet arktisella alueella on otettava huomioon päästökaupan yhteydessä, Mirja Vehkaperä sanoo.

Lausuntoehdotuksen mukaan kansainvälisen yhteistyön alalla olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta varmistettaisiin arktisen alueen pysyminen turvallisena, vakaana ja rauhallisena. Jo ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjä oli lisännyt sotilaallista toimintaa arktisella alueella, ja myös Kiina on lisännyt kiinnostusta kriittisen infrastruktuurin omistajuuteen sekä merenalaiseen kaapelirakentamiseen ja merenkulkuun Jäämerellä.

– On tärkeää ylläpitää, tukea ja edistää rauhanomaista yhteistyötä arktisella alueella olemassa olevien yhteistyörakenteiden, kuten Arktisen neuvoston avulla. EU:n on myös tunnustettava paikallis- ja aluetasolla toimivien kansainvälisten yhteistyökehysten rooli vuoropuhelun edistämisessä, Mirja Vehkaperä toteaa ja mainitsee esimerkkinä arktisen alueen kaupunginjohtajien foorumin, pohjoisen harvaan asuttujen alueiden verkoston (NSPA), pohjoisen foorumin, arktisen talousneuvoston ja UArcticin.

Aiemmin aiheesta:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*