Venäjän varjolaivaston liikehdintään liittyy isoja riskejä kunnille – ”Siivoaminen voi kestää pahimmillaan vuosia”

Seniorikuntajohtajat perehtyivät turvallisuusasioihin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhosen kanssa tiistaina Helsingissä.

– Vain 30 kaupungissa on tällä hetkellä kokopäivätoiminen varautumispäällikkö. Kaikissa isoissa kaupungeissa ei ole välttämättä kokopäivätoimista varautumispäällikköä.

Kuntien varautumisvahvuus on kuitenkin kehittymässä koko ajan parempaan suuntaan.

– Nyt heitä rekrytoidaan, Korhonen lisäsi.

Hän huomautti myös, että pienemmätkin kunnat voivat panostaa yhteiseen varautumispäällikköön kuten Kaarina, Paimio, Lieto ja Sauvo ovat tehneet.

Tätä pitää pohtia

Yksi ajankohtainen asia kuntien varautumisessa on kuntien vastuu öljyvahinkojen jälkitorjunnassa.

– Öljyvahingon siivoaminen voi kestää pahimmillaan vuosia.

– Venäjän varjolaivaston liikehdintä on kasvattanut öljyvahingon riskiä Suomenlahdella, joten siihen varautuminen on juuri nyt erityisen tärkeää.

Evakuointisuunnitelmat ja kriittisen infran suojelu, kaikkeen siihen ja paljon muuhun on panostettava etupainotteisesti.

– Kuntien varautumiseen kuuluvat valtuuston strategisen tason päätökset sekä kunnanhallituksen että lautakuntien taktisen tason periaatepäätökset.

Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan pääkohtiin kuuluvat johtaminen ja vastuut, riskienarviointi, toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, kriisiviestintä, yhteistyö ja harjoittelu.

– Suomessa on panostettava yhteisen tilannetiedon ja tilannekuvan kehittämiseen sekä yhteistyöhön viranomaisten, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.

– Myös kansalaiset ovat aktiivisina toimijoina tärkeä voimavara vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Synkkää aikaa

Nyt eletään aikoja, jolloin on oltava valppaana. Maailmalla tuntuu olevan jatkuvasti erilaisia jännitteitä ilmassa, ja maalla ja merelläkin.

– Tilanne on muuttunut aika synkäksikin, mutta varautumalla luodaan turvallisuutta ja parannetaan henkistä kriisinkestävyyttä, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo.

Monesta asiasta on oltava varovainen, mutta joitain asioita voidaan sanoa ääneenkin.

– Suomi on Venäjän hybridivaikuttamisen kohteena.

Myös tietoturva on ollut uhattuna niin kunnissa kuin yksittäisten ihmistenkin kohdalla.

– Kyberhyökkäyksiä ja uusia huijauksia tulee jatkuvasti.

Yhteistyössä on voimaa

Seniorijohtajat ja Korhonen painottivat kuin yhdestä suusta, että kokonaisturvallisuus kunnissa on sitä, että muiden toimijoiden lisäksi jokainen kuntalainen on siinä mukana.

Seniorijohtajat näkivät, että nyt ihmisillä on erityistä tahtoa yhdistää voimansa.

– Ihmisten puolustustahto on noussut, arvioi Ulvilan ex-kaupunginjohtaja Jukka Moilanen.

– Kuten Ari esityksessään sanoi, tilanne on nyt sellainen, että ihmiset ovat turvallisuusasioille vastaanottavaisia.

Viime vuosikymmenellä Ypäjän kunnanjohtajana toiminut Vesa Ketola arvioi, että sota Ukrainassa on lisännyt paljon kriisitietoisuutta Suomessa.

Ohjaus on sirpaloitunut

Pihtiputaan entinen kunnanjohtaja Heikki Aurasmaa korosti turvallisuusasioissa kansallisen ohjauksen tärkeyttä. Tiedossa on, että monissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa vastuu on jakautunut eri ministeriöihin. Tieto ei aina kulje riittävän nopeasti ja kattavasti kuntien ja valtion välillä.

– Se, mikä häiritsee, on että tilanne on turvallisuusasioissa niin sirpaloitunut.

Kunnissa toivotaankin, että valtio kokoaisi ohjaustaan ja tiedonkulkuaan.

Nyt valtion ohjaus on liian kirjava, Korhonen ja seniorikuntajohtajat arvioivat.

Helsingin entinen sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala huomautti, miten paikallistasolla tehdään jatkuvasti töitä turvallisuuden eteen.

Motivaatio turvallisuuden edistämiseen on kunnossa kunnissa, niin on ollut aiemmin ja niin on nytkin, hän iloitsee.

Mukana noin 40 seniorijohtajaa

Jokioisten kunnanjohtajana vielä kuluvan vuosikymmenen alkupuolella vaikuttanut Jarmo Määttä on seniorikuntajohtajien vetäjä.

Virallista puheenjohtajaa tällä seniorijohtajien ryhmällä ei ole. Seniorikuntajohtajat ovat Kuntajohtajat ry:n kannatusjäseniä.

Suomen Kuntajohtajat ry:n tarkoituksena on kuntien, kunnallishallinnon ja kuntajohtajien aseman sekä etujen kaikenpuolinen kehittäminen.

– Meillä on tällainen epämuodollinen entisten kuntajohtajien porukka, tässä on mukana noin 40 ihmistä. Järjestämme vuosittain muutamia tapaamisia.

– Mietimme aina ennen kokoontumista, mikä voisi olla aiheena. Nyt se on turvallisuus, Määttä sanoo.

Kuntajohtajat ry tarjoaa jäsenistönsä kautta tietoa ja näkemystä kuntakenttää koskeviin uudistuksiin.

Lue myös:

Mitä täällä tapahtuu? Hangon varautumisvinkit heti käyttöön