Ympäristöministeriö, Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys allekirjoittivat uuden Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimuksen
HSY AVITA-hankkeessa testattiin fosforin talteenottoa jätevedestä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon rakennettu kokeilulaitos on laajentunut kesän 2018 aikana. Lisälaitteet poistavat lietteestä vettä, mikä helpottaa jatkoprosessointia.
Ympäristöministeriö, Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys allekirjoittivat uuden Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimuksen. Uusi sopimus julkistettiin tiistaina 12. lokakuuta 2021.
Vapaaehtoisella sopimuksella pyritään vähentämään yhdyskuntien jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta. Vapaaehtoisen sitoumuksen tehneet vesihuoltolaitokset ja jätevedenpuhdistamot saavat itse valita, mitä sopimuksen tavoitteisiin tähtääviä toimia ne ottavat käyttöön. Lisäksi niiden on mahdollista asettaa myös omia tavoitteita.
Uusi sopimus on jatkumoa samojen sopijaosapuolten vuonna 2012 solmimalle ensimmäiselle vapaaehtoisuuteen pohjautuvalle suositussopimukselle. Se on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen jälkeen se on voimassa aina yhden vesienhoitokauden kerrallaan ellei toisin sovita. Vesienhoitokausi kestää kuusi vuotta.
Sopimuksen julkistamistilaisuudessa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) muistutti, että vesistöjen suojelu edellyttää monialaista ja kokemusperäistä osaamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Koska kaikkien yhdyskuntien jätevedet poikkeavat toisistaan, karttuu osaaminen tekemällä. Nyt allekirjoitettu green deal -sopimus tuo esiin sen osaamisen, jota puhdistamoilla on kehitetty, Mikkonen sanoi.
Myös Euroopan unioni on hiljattain julkaissut veteen sidoksissa olevia strategioita. Mikkosen mukaan Suomi on valmis EU:n vaatimiin muutoksiin ja joiltain osin rima on jo ennestään asetettu uutta vaatimustasoa korkeammalle.
Valtakunnalliset tavoitteet
Uusi sopimus asettaa myös valtakunnallisia määrällisiä tavoitteita. Ne koskevat kaikkia yhdyskuntajätevesidirektiivin piirissä olevia taajamien jätevesiä käsitteleviä puhdistamoja. Direktiivin piirissä olevat puhdistamot käsittelevät vähintään 2 000 henkilön vuorokaudessa tuottaman keskimääräisen kuormituksen verran jätevesiä.
Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä kaikista yli 10 000 asukkaan puhdistamojen tuloksista yhteensä yli 90 prosenttia on ympäristöluvissa tuloksille asetettuja raja-arvoja parempia. 2 000–10 000 asukkaan puhdistamoille vastaava tavoite on 80 prosenttia kaikista tuloksista.
Lisäksi tavoitellaan, että vähintään 2 000 asukasvastineluvun puhdistamoiden yhteenlaskettu vuosittainen todellinen biologinen hapenkulutus on enintään 2 600, fosforikuorma 100, ammoniumtyppikuorma 400 ja typpikuorma 2 800 tonnia.
Ympäristölupien mukaisesti tarkkailtavia tuloksia ovat esimerkiksi jäteveden typen ja fosforin pitoisuus. Tavotteiden täyttymistä mitataan valtakunnallisella tasolla, ei yksittäisten voimalaitosten tuloksia tarkastelemalla.
Myös pienempiä ympäristöluvanvaraisia jätevedenpuhdistamoja kannustetaan mukaan työhön jätevesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Yksi kuntien vaikuttavimmista ympäristötoimista
Jätevedenpuhdistamojen omistajaohjaus on yksi kuntien vaikuttavimmista ympäristötoimista, totesi sopimuksen julkaisutilaisuudessa puhunut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
– Suomessa on lähes 400 jätevesiä puhdistavaa laitosta ja kunnat ovat omistajina niistä suurimmassa osassa, Reina sanoi.
– Uusi sopimus kannustaa kuntia kantamaan yhä suurempaa vastuuta omistajaohjauksessa. Rehellisyyden ja reiluuden nimissä on hyvä muistaa, että kansainvälisessä vertailussa taso on Suomessa ollut hyvä jo pitkään.
Reinan mukaan Kuntaliitto aikoo jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota esimerkiksi viemäriverkostojen kuntoon, tarvittaviin korjausinvestointeihin ja kuntien saneerausvelkaan. Huonokuntoiset viemärit lisäävät virtaamahuippuja ja vesistöjen kemikaalikuormaa.
– Sopimuksen allekirjoittajina lupaamme viedä viestejä kentälle omistajaohjaukseen.
– Samalla kuntien ja vesihuoltolaitosten olisi tärkeä voida luottaa myös siihen, ettei ympäristölupaehtoja lähdetä erikseen kiristämään, Reina sanoi.
