Yrittäjyysstrategiaesitys haluaa kuntayhtiöt pois markkinoilta
Selvityshenkilöt esittävät, että kunnat alkaisivat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on riittävästi kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Ehdotus kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi antaa kylmää kyytiä kuntien ja muiden julkistoimijoiden omistamille yhtiöille. Selvityshenkilöt Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen esittävät elinkeinoministeri Mika Lintilälle luovuttamassaan selvityksessä, että kunnat alkaisivat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa.
Reilun kilpailun edistäminen on yksi niistä keinoista, joilla suomalaista yrittäjyyttä halutaan viedä uusille vuosikymmenille.
-Kilpailun toimivuus on hyvin oleellista. Meillä kilpailua on edistetty kilpailulainsäädäntöä ja hankintalainsäädäntöä uudistamalla. Törmäsimme kuitenkin siihen, että varsin merkittäviä kilpailuvääristymiä koetaan olevan tilanteessa, jossa julkisyhteisö toimii yhtiömuodossa markkinoilla, selvityshenkilönä toiminut Suomen Yrittäjien ex-toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi tiedotustilaisuudessa.
-Etenkin kuntien omistamat yli 2000 yhtiötä tuntuvat aiheuttavan kilpailuvääristymiä markkinoilla. Siinä on hyvin pitkälle kyse siitä, että julkisyhteisö pystyy verovaroin tukemaan kannattamatonta yritystoimintaansa, mitä mahdollisuutta yksityisellä yrittäjällä taas ei ole, Järventaus jatkoi.
Siirtymäaika tarpeen
Selvityshenkilöiden mielestä kuntien pitäisi tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän omiin ydintehtäviin ja jättää avoimilla markkinoilla kilpaileminen yrittäjien ja yritysten tehtäväksi. Myös kuntien sidosyksiköiden ulosmyynti halutaan kieltää.
-Teimme radikaalin ehdotuksen siitä, että kunnat ja muut julkisyhteisöt, mukaan lukien tulevat maakunnat, alkaisivat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on, tai joille voi syntyä yksityistä tarjontaa. Tämä ei koskisi kuntien vesi- tai sähkölaitoksia, eikä erityislainsäädännöllä kunnille ja julkisyhteisöä määrättyjä tehtäviä, kuten sotea. Tämä vaatii kohtalaisen siirtymäajan, sillä siinä on iso muutos, jos näin tapahtuu, Järvensivu myöntää.
Laaja paketti ratkaisuja
Ei suomalaista yrittäjyyttä toki pelkästään haluta uudelle tasolle viedä pelkästään kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden toimia suitsimalla. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyspolitikkaa käsittelevässä raportissa nostetaan esiin 8 ehdotuskokonaisuutta ja 45 ehdotusta, joiden tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, joissa yrittäjällä on motivaatio kasvattaa yritystään ja työllistää.
Ehdotukset keskittyvät erityisesti työllistämistä ja kasvua tukevien työmarkkinoiden luomiseen, kohtuulliseen ja kannustavaan verotukseen ja sosiaaliturvan yhdenvertaisuuden parantamiseen. Lisäksi painotetaan mahdollisuutta yrittäjän uuteen alkuun, yritysten sääntelytaakan vähentämistä ja säädösten laadun parantamista, poikkihallinnollisuuden vahvistamista sekä strategian toteutusta pitkäjänteisesti, yli hallituskausien.
Aiheesta enemmän TEM:n sivuilla
”Kilpailuvääristymillä” ja ”reilun kilpailun edistämisellä” peloittelevien todelliset motiivit näkyvät selvästi: kaikki palvelutuotanto halutaan vapaaksi yritysten väliseksi riistaksi, MUTTA veronmaksajan maksupiikkiin kuuluvaksi. Tämähän on istuvan hallituksenkin monissa toimissa se olennainen seikka ja uudistusvimma: kansalaisen ja veronmaksajan rooli jatkossa on vain ”maksaa ja kärsiä”, kykenemättä millään tavalla vaikuttamaan siihen mihin ja miten palvelutuotannon ylläpitämiseen kerättyjä varoja dumpataan. Mm. valtion budjetin kattamiseen tarvitaan taas ensi vuodelle miljardimitalla uutta velkaa, sitä vastoin yli 8 miljardin yritystukiaisista ei hallituksen työryhmässä löydetty minkäänlaista vähentämistarvetta, nollatulos?
Pointti, joka näyttää yritysstrategian työstäjillä unehtuneen: kunnat ja kuntayhtymistä päättävät tahot ovat lain mukaan juridisesti oikeustoimikelpoisia päättämään kunta/kaupunkiyhteisöjen asioista, siitä mitä palveluja ja miten asukkaille sekä yritystoiminnoille tuottavat, tätä päätösvaltaa ei yksipuolisesti voi rajoittaa, vaikka nykyisen hallituskoalition arvomaailmassa sellainenkin ideologia näyttää itävän. Yhteiskunnallinen sekasorto näissä asioissa jatkuu ja vahvistuu, eikä tämänkaltaisilla yksipuolisilla rajoittamisesityksillä ja -pakkotoimilla tilannetta ainakaan mitenkään helpoteta.
Kuntien olisi syytä palata kuntalainsäädännön alkuperäisten tarkoitusten mukaisille toimialoilleen eli hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja hankkimiseen asukkailleen, maankäytön hallinnointiin sekä elinkeinoelämää tukeviin infrapalveluihin. Kuntien osallistuminen laajalti yksityisiin kilpailutuksiin on omiaan vääristämään markkinoita mm. sen vuoksi, että kuntien riskinotto on usein näennäistä. Suomi on aivan liian pieni maa ylläpitämään sotkuista työnjakoa kansalaisten palvelujen tuottamisessa ja hankkimisessa.
”Etenkin kuntien omistamat yli 2000 yhtiötä tuntuvat aiheuttavan kilpailuvääristymiä markkinoilla. Siinä on hyvin pitkälle kyse siitä, että julkisyhteisö pystyy verovaroin tukemaan kannattamatonta yritystoimintaansa, mitä mahdollisuutta yksityisellä yrittäjällä taas ei ole, Järventaus jatkoi.”
Tämähän ei pidä paikkaansa. Kunta ei voi verovaroin tukea omistamansa yrityksen liiketoimintaa.
Tuo ”tuntuvat aiheuttavan kilpailuvääristymiä” kaipaisi jotain konkretiaa mutu-tuntuman sijaan.