Yt-lain uudistuksella tarkoitus lisätä vuoropuhelua, mutta lisäisikö se byrokratiaa ja pakkopullaa?
Kuva: Korkein hallinto-oikeus
Yhteistoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa rakenteellisesti ja sisällöllisesti.
Yt- eli yhteistoimintalakia ollaan uudistamassa, ja siihen esitetyt muutokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.
Lain uudistuksella pyritään parantamaan työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luomaan puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle.
Lisäksi uudistus on lisäämässä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.
Uudessa yhteistoimintalaissa on esityksen mukaan kolme kokonaisuutta, jotka ovat jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä, muutosneuvottelut ja henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa.
Myös jatkossa yt-lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joissa on töissä vähintään 20 työntekijää. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevia säännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joissa on Suomessa vähintään 150 työntekijää.
”Pakkopullaa”
Kunta-alaan lakia ei sovelleta, sillä alalla on oma lakinsa. KT Kuntatyönantajien Markku Jalonen sanoo, että muita aloja koskevilla lakimuutoksilla voi olla heijastusvaikutuksia myöhemmin myös kunta-alaan.
Sen sijaan kuntayhtymiä lakimuutokset koskisivat. Avaintyönantajien Avainta ry:n toimitusjohtaja Vesa Laine epäilee, että lakiuudistus lisäisi byrokratiaa.
Isoin käytännön muutos lakiesityksessä on hänen mielestään neljännesvuosittain käytävä vuoropuhelu, jota varten on tehtävä kehittämissuunnitelma.
– Vuoropuhelukokousta varten on valmisteltava, saatava ihmiset koolle ja tehtävä muistiot. Henkilöstön edustajien puuttuessa koolla on oltava koko henkilöstön, Jalonen sanoo.
Laine pelkää, että hyvää tarkoittavasta uudistuksesta tulisi käytännössä pakkopullaa.
– Minimimääriä säädettäessä saatetaan tappaa hyvät käytännöt.
Hallitus haluaa lisätä luottamusta
Yhteistoimintalain tarkoituksena on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa.
Nykyinen laki on ollut voimassa reilut kymmenen vuotta. Hallituksen mukaan työelämässä koetaan laajalti, ettei laki enää täytä kaikkia tavoitteitaan.
Hallitusohjelman mukaan yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi.
