Kymenlaakso jatkaa taistelua Kouvolan päivystyksen puolesta – ”Ministeri Juuso antoi vinkkejä lausunnon kirjoittamiseen”
Asiakkaiden ohjaaminen Kouvolasta pois on paitsi elinovoimakysymys kaupungille, myös hyvinvointikysymys kaupunkilaisille, Jouko Leppänen muistuttaa. Kuva: VIlle Miettinen
Toivo ei ole mennyttä, sillä vielä on aikaa vaikuttaa. Näin luonnehtii näkymiä sairaalaverkko- ja päivystysuudistuksen edellä Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen, kok.
Kymenlaaksossa lakiesitysluonnoksen kuumin kysymys liittyy Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystykseen, jonka esitys olisi viemässä pois kaupungista.
Lääkärinä Leppänen katsoo tilannetta paitsi ammattilaisena myös päätöksenteon kaksoisroolista: hän on myös Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Kouvolassa ja Kymenlaaksossa on paiskittu vaikuttamistyötä koko vuosi, on osoitettu valmistelijoiden laskelmia vääriksi, on tavattu ministereitä ja muita valtakunnanpäättäjiä.
– Elokuussa on vielä mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan. Kovasti on verkkoja vesissä. Yleisesti on positiivista, että kaikki isot herrat ja rouvat joita olemme tavanneet, kukaan ei ole tyrmännyt, Leppänen sanoo ja viittaa kymenlaaksolaisten toiveeseen, että Kouvolan päivystyksen lakkautus peruttaisiin.
– Kaikilta tulee varovaisen vihreää signaalia.
Toukokuussa kaupungissa EU-vaalikampanjan mukana käynyt valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., totesi Kouvolan Sanomille, että syksyn kehysriihessä päätös Ratamon osalta voi vielä muuttua.
Kesäkuussa sote-ministeri Kaisa Juuso, ps., pistäytyi Kouvolassa ja sai mukaansa päivystyksen säilyttämistä puoltavan adressin, jossa oli peräti 40 000 nimeä.
– Juuso jopa antoi meille vinkkejä, miten lausunto kannattaa kirjoittaa, Leppänen kertoo.
Lausuntoaika esitysluonnoksesta päättyi heinäkuun alussa.
Millaisia vinkkejä ministeri antoi, sitä Leppänen ei voi kertoa.
– En tullut kysyneeksi, saako niitä kertoa.
Leppänen kuitenkin kertoo, että ministerin neuvot olivat hyviä.
Vaikutusarvoinnit puutteellisia
Ratamokeskuksen päivystys on tärkeä eri tavoilla Kymenlaakson hyvinvointialueelle ja Kouvolan kaupungille.
– Hyvinvointialueelle tämä on talouskysymys. Talous natisee liitoksissaan. Lausunto, jonka annoimme, vetoaa juuri talousasioihin ja siihen, että ministeriön mietintö ei ole ottanut huomioon kerrannaisvaikutuksia.
Samaa on ihmetelty muuallakin Suomessa: valmistelussa vaikutusarvioinnit on koettu hätkähdyttävän puutteellisiksi.
– Päivystystoimintaan liittyy hirvittävä määrä tilakysymyksiä, henkilökuntakysymyksiä, ambulanssiliikennettä ja niin edelleen. Korostimme, että niitä ei ollut otettu huomioon.
Kouvolan kaupungille päivystys on elinvoimakysymys ja kaupunkilaisten hyvinvointikysymys.
– Ja kun ottaa huomioon, että tämä on Suomen suurin varuskuntakaupunki, ja varusmiehet tarvitsevat päivystystä.
– Kouvola on kuitenkin 80 000 asukkaan kaupunki ja selvästi suurin kaupungeista, joita uudistus liippaa.
Vuonna 2023 Kouvolassa oli noin 6 000 yöpäivystyskäyntiä, Leppänen kertoo.
– Tarvitaan esitutkimukset päivystyksessä. Jos kylmiltään pistetään Kotkaan, Kotkassa jouduttaisin tekemään kaikki valmistelutyö, mikä tarkoittaisi hirvittävää resurssien lisäystä. Tässä on paljon kerrannaisvaikutuksia plus ambulanssiralli.
Lue myös:
