Lääkäriliitto odottaa hallituksen kertovan uskottavasti, miten lastensuojeluakin koskettavalla lakiesityksellä säästetään euroja
Sijaishuollon osuus on 74 prosenttia lastensuojelun kustannuksista ja yli puolet kaikista lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kustannuksista, kertoo sosiaali- ja terveysministeriöiden julkaisema yhteenveto hyvinvointialueiden tilannekuvasta. Kuva: Sonja Eloranta
Hallituksen suunnittelemat muutokset sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin jakavat voimakkaasti mielipiteitä lakiesityksen lausuntokierroksella.
Osa varoittaa asiakasturvallisuuden heikentymisestä ja siitä, että lastensuojelun kriisi ei ratkea heikentämällä työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia.
Toiset, esimerkiksi Kainuun hyvinvointialue, näkevät ehdotuksen parantavan edellytyksiä järjestää lakisääteiset sosiaalipalvelut, koska hyvinvointialueilla on pulaa kelpoisuusehdot täyttävistä.
Hallituksen mukaan esitys sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamiseksi lisää henkilöstön saatavuutta ja palveluiden riittävyyttä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhteyttä euroihin ei löydy
Kainuun hyvinvointialueen lisäksi Lääkäriliitto, Näkövammaisten liitto, Invalidiliitto ry, KT, Valvira sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry ovat antaneet oman lausuntonsa hallituksen esityksestä.
Lääkäriliitto korostaa, että oleellisinta muutoksen arvioinnissa on punnita lain tarkoitusta.
– Mikäli sijaistamisen pätevyysedellytysten madaltaminen ei heikennä asiakasturvallisuutta, on muutos perusteltu henkilöstön riittävyyden haasteeseen vastaamiseksi.
Hallitus on ilmoittanut hakevansa lakimuutosten kautta kahden miljoonan euron säästöjä joka vuosi.
Lausuntokierroksella oleva lakiesitys ei paljasta lukijalle, miten se tapahtuu, Lääkäriliitto huomauttaa.
– Vaikka kahden miljoonan euron rahoituksen vähentäminen hyvinvointialueilta ei ole merkittävä asia kokonaisuudessaan, tulisi esityksen yhteys kustannuksiin kyetä avaamaan uskottavasti.
Lakia on hyvä selkeyttää, Lääkäriliitto arvioi.
– Perusteluteksteissä viitataan sijaisuuden määräaikaisuuteen liittyviin epäselvyyksiin, jotka toki olisi tullut korjata samassa yhteydessä, kun pykälä avataan.
Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Työn ehdot mielessä
Näkövammaisten liitto ry arvioi, että hallituksen esitys ohjaa epäpätevien työntekijöiden jatkuviin määräaikaisuuksiin säästökeinona.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry puolestaan pohtii, että esitetty lakimuutos ei tuo kestävää ratkaisua sosiaalityön kroonistuneisiin haasteisiin.
– Mutta sen sijaan se voi lisätä pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormittumista, määräaikaisuuksien ketjuttamista ja valvontaviranomaisen kanteluasioissa ilmenneitä epäkohtia.
Myös Invalidiliitto ry suhtautuu kriittisesti ehdotukseen.
– Invalidiliitossa tunnistetaan pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Siihen tulee vastata sosiaalityön koulutuspaikkoja lisäämällä sekä työn tekemisen ehtoja parantamalla.
Oikeusministeriön lausuntopalvelun mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa ehdotettua muutosta ja pitää sitä erittäin tarpeellisena.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira katsoo, että lausuntopyynnössä on kyse monitahoisesta asiasta.
– Ja esityksen osalta on sekä puoltavia että vastaan puhuvia argumentteja.
Päihdepalveluiden paikkaaja
Muutosten tarpeista kertoo jo aiemmin Kuntalehdessä esiin nostettu yhteenveto hyvinvointialueiden tilannekuvasta. Tilannekuva on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivulla.
Tilannekuvan mukaan esimerkiksi lastensuojelupalvelujen tarve ja lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut.
Tarpeen kasvu kertoo muun palvelujärjestelmän toimimattomuudesta. Sijaishuollossa ei pystytä turvaamaan lasten hyvinvointia.
– Lastensuojelu paikkaa jatkuvasti riittämättömiä mielenterveys- ja päihdepalveluja, tilannekuvassa kerrotaan.
Sijaishuollon osuus on 74 prosenttia lastensuojelun kustannuksista ja yli puolet kaikista lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kustannuksista.
Palvelu- ja kustannusrakenne keventyy hitaasti. Alueiden tilannekuvassa kerrotaan myös, että henkilöstötilanne on haastava sekä lastensuojelun sosiaalityössä että sijaishuollossa.
Vajaa kuukausi aikaa
Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta on lausuttavana 7.8. kello 16 saakka.
Esityksen tavoitteena on sosiaalihuollon henkilöstön saatavuuden ja sosiaalihuollon palveluiden, kuten lastensuojelun, riittävyyden varmistaminen.
Nykyisellään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan laillistetun sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia siten, että oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä mahdollistettaisiin myös henkilölle, joka on suorittanut soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon osana tai sen lisäksi sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun.
Oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä olisi myös, jos henkilöllä on soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alussa.
Lue myös:
