Helsingin suunnitelmat hämmentävät

Helsingin kaupunki- ja liikennesuunnittelu on herättänyt epäluuloja erityisesti kaupungin ulkopuolella. Sisääntulomoottoriteiden muuttaminen Kehä I:n sisäpuolella kaupunkibulevardeiksi vaikeuttaisi arvostelijoiden mukaan muun muassa työmatkaliikennettä. Samoin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen aseman parantamisen pelätään vaikeuttavan yksityisautoilua ja sitä käyttävien naapurikuntalaisten liikkumista.

Kirkkonummella on jopa esitetty, että Helsingin toimet olisivat perustuslain vastaisia, kun ne estävät vapaata liikkumista.

Kaupunkibulevardeissa kysymys on Helsingin asuntopulan ratkaisemisesta ja toisaalta metropolialueen kilpailusta asukkaista.

Keskusteluun antaa oman sävynsä se, että Helsingin kehyskunnissa kasvu on taittunut, jossain jopa kääntynyt, ja Helsingin kantakaupungin vetovoiman myös lapsiperheiden keskuudessa väitetään lisääntyneen.

 

Helsingin kasvuhalu arveluttaa

 

Yleiskaavatyössään Helsinki varautuu suureen kasvuun. Muualla maassa arvostellaan sitä, että väen pitäisi keskittyä pääkaupunkiseudulle. Kehyskunnissa taas aletaan huolestua väestökehityksestä, jos kasvava Helsinki vie niiltä veronmaksajat.

Helsinki taas vetoaa siihen, että se on koko maan kasvunveturi, että suurissa asukastiivistymissä muuallakin syntyy hyvinvointi ja työn tuottavuus on korkeimmillaan.

Helsingin kasvua perustelee muun muassa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, valtuutettu Matti Niiranen, kok.:

– Helsingin uutta yleiskaavaa on valmisteltu erittäin huolellisesti ja sen visio perustuu koko Suomen etuun, jonka talousveturiksi tarvitaan vahva Helsinki ja dynaaminen metropolialue. Helsingin kasvun mahdollistaminen mahdollistaa koko Suomen kilpailukyvyn, Niiranen kirjoittaa blogissaan.

– Helsingin tahtotila ja yleiskaavaehdotuksen keskeinen sanoma on se, että Suomen metropolin kilpailukyky tulee turvata ja että kaupungin voimakas kasvu on tehtävä mahdolliseksi, hän jatkaa.

 

Kaupunkibulevardit tuovat tai vievät ruuhkia

 

Yleisen kasvuinnon lisäksi Helsinkiä arvostellaan konkreettisista liikennejärjestelyistä. Huomion keskipisteessä ovat kaupunkibulevardit ja yksityisautoilun asema.

Kritiikissä katsotaan, että kaupunkibulevardit lisäävät sisääntuloväylien ruuhkia. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja ja valtuutettu Osmo Soininvaara, vihr., puolestaan heittää, että jos kaupunkibulevardin varrella ei tulevaisuudessa olisi asuntoja, niissä asuvat ihmiset istuisivat sisääntuloteiden ruuhkissa matkalla kehyskunnista töihin Helsinkiin.

– Jos kaupunkibulevardien varsille suunnitellut 80 000 asukasta ripoteltaisiin pitkin Uuttamaata kahden auton kotitalouksiksi, ruuhkat sisääntuloteillä lisääntyisivät paljon enemmän kuin ne lisääntyvät bulevardisoinnin takia, Soininvaara kirjoittaa.

– Se kai on kaikille on selvää, että noiden 80 000 asukkaat matka-ajat ovat paljon lyhyemmät bulevardivaihtoehdossa kuin haja-asutusvaihtoehdossa.

 

Kolumni tiivisti tunnelmia

 

Kehyskunnissa tunnettua huolta kuvasti Porvoosta Helsingissä työssä käyvän Anna-Stiina Nykäsen kolumni Helsingin Sanomissa. Se herätti runsaasti keskustelua paitsi lehden palstoilla ja sivuilla, erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Hän oli lukenut Helsingin Sanomien jutun siitä, että ”Helsinkiä suunnitellaan pyöräilyn ehdoin”. Nykänen kuvailee kolumnissaan nykyistä liikenteen tukkeutumista ja kelivaikeuksia, ja pelkää, mitä tapahtuu, jos yksityisautoilu vaikeutuu entisestään pyöräilyn suosimisen takia.

Hän myös ihmettelee, miten selviävät ne, jotka eivät syystä tai toisesta voi pyöräillä.

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja suomen Pyöräilyliiton puheenjohtaja Otso Kivekäs, vihr., vastasi Nykäselle, että Nykänen ei istu Helsingin ruuhkissa pyöräilijöiden vaan muiden autoilijoiden takia, ja että parantamalla pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä yritetään saada ihmisiä käyttämään niitä yksityisautojen sijasta. Tällöin ruuhkat vähenisivät, eivät lisääntyisi.

– Helsingin tavoite on, että 15 prosenttia matkoista tehtäisiin pyörällä, ei kaikki matkat, Kivekäs kirjoittaa.

Hän myös tarkentaa suunnitelluista bulevardeista:

– Bulevardeja ei omisteta kävelylle ja pyöräilylle, vaan ne ovat nelikaistaisia katuja, joilla kulkee autoja, ratikka ja busseja. Ennen kaikkea ne ovat hanke jossa rakennetaan asunnot 80 000:lle.

Myös Kivekäs sanoo, että jos bulevardeja ei rakenneta, ne 80 000 ihmistä istuvat niissä ruuhkissa.

 

Hämeentiestä monta mieltä

 

Helsingin Hämeentie on yksi keskustelun polttavista aiheista. Sitä pitkin monet tulevat pohjoisesta ja idästä Hakaniemen kautta Helsingin keskustaan. Osasta siitä halutaan lopettaa henkilöautojen läpikulkuliikenne. Vaihtoehtoisia reittejä on käytössä. Ajatus jakaa vahvasti myös helsinkiläisiä politikkoja.

Myös kaupunkibulevardit herättävät arveluja kaupungin sisällä. Kysymyksiä herättävät niiden melu- ja päästöongelmien vaikutus asumiseen. Myös kuvaluonnoksia arvostellaan kiiltokuvamaisiksi. Loskakauden kuvia ei ole.

Valmistelijat ja päättäjät kuitenkin uskovat, että ongelmat ovat ratkaistavissa.